Sisällysluettelo

FI SV EN

JHS 207 Maakuntien tililuettelo

1.0 Julkaistu

Maakuntien tililuettelo

Asiakirja sisältää suositukset maakunnan, sen liikelaitoksen ja taseyksikön sekä maakunnan konsernitilinpäätöksen tililuettelosta sekä tililuettelon käytöstä tase-, tulos- ja rahoituslaskelmakaavoineen. Suosituksella standardoidaan maakuntien tililuettelo huomioiden järjestelmien suomat mahdollisuudet hyödyntää koko laskentatunnisterakennetta, jonka osa tilikin on, perustietoineen kaikessa raportoinnissa, samalla karsimalla päällekkäisyyksiä eri laskentatunnisteiden osien käytössä.

Laatimispäivä
18.09.2018

Hyväksymispäivä
23.10.2018

Julkaistu
23.10.2018

Muokattu
23.11.2018

Seuraava tarkistus
31.12.2019


1 Johdanto

Tämä asiakirja sisältää suositukset maakunnan, sen liikelaitoksen ja taseyksikön sekä maakunnan konsernitilinpäätöksen tililuettelosta sekä tililuettelon käytöstä tase-, tulos- ja rahoituslaskelmakaavoineen.

Maakuntatieto-ohjelman päätavoitteita on maakuntien tietohuoltoa kehittämällä aikaan saada yhteisesti sovitut, suosituksilla ja tarvittavilla normeilla tuetut käytännöt maakuntien talous- ja toimintatietojen kansallisessa tietotuotannossa ja tietojen jakelussa.

Suosituksella standardoidaan maakuntien tililuettelo huomioiden järjestelmien suomat mahdollisuudet hyödyntää koko laskentatunnisterakennetta, jonka osa tilikin on, perustietoineen kaikessa raportoinnissa, samalla karsimalla päällekkäisyyksiä eri laskentatunnisteiden osien käytössä.

Tämän suosituksen tililuettelo on laadittu niin, että kaikissa järjestelmissä edellytetään käytettävän vastapuolitunnistetta tapahtumien kirjaamisessa yhdessä tarkimman kirjaustason tilin kanssa. Aina on pystyttävä raportoimaan, keneltä ostettiin tai kenelle myytiin palvelua tai tavaraa. Sektoriluokituksen kautta raportoitavat tietotarpeet kehittyvät ja laajenevat koko ajan, ja niitä voidaan käyttää myös väliaikaisesti tiedolla johtamisen apuvälineenä paikallisen tason, kansallisen tason ja kansainvälisen tason muutosten hallinnassa ja päätöksenteossa. JHS-tililuettelo on pyritty laatimaan niin, että raportointi vastapuolitunnisteella on mahdollista toteuttaa ilman eri laskentatunnisteen osien päällekkäistä käyttöä tässä tarkoituksessa.

Tililuettelo on laadittu niin, että käyttäen laskentatunnisteen kaikkia osia tehokkaasti on mahdollista tuottaa ulkoisen raportoinnin edellyttämät tiedot. Organisaatio voi käyttää tätä tarkempaa ja laajempaa kirjaustason tililuetteloa omien tarpeidensa mukaan. Organisaation oman tililuettelon kaikkien tilien on summauduttava tämän suosituksen tileihin.

Maakunnalle kohdistetaan myös erillisrahoitusta, joka perustuu erityislainsäädäntöön ja jonka käyttökohde on määritelty rahoitusta myönnettäessä. Tämä rahoitus on harkinnanvaraista ja se kohdistuu osalle tai kaikille maakunnista. Tuloslaskelmaan kirjataan vain se osa erillisrahoituksesta, jota ei välitetä eteenpäin. Pääsääntöisesti erillisrahoitus on toimeksiantosopimukseen perustuva tapahtuma, joka on luonteeltaan taseessa käsiteltävä toimeksiantovara.

Ulkopuolisten rahoittajien vaatima kustannusseuranta voi olla tätä suositusta tarkempaa ja vaatii todennäköisesti täysin erillistä seurantaa ja raportointia, jossa käytetään rahoittajan määrittämiä laskentasääntöjä. Esimerkiksi asetus (358/2014) määrittelee tarkemmin rakennerahastohankkeiden kuluseurantaan liittyvää kustannuslaskentaa. JHS 204 Maakuntien kustannuslaskentasuositus tukee myös ulkopuolisten rahoittajien vaatimaan talousseurantaan liittyvää laskentaa siltä osin, että se parantaa yleistä kustannuslaskentaosaamista ja yhtenäistää välillisten kustannusten kohdentamiseen liittyviä käytäntöjä.

Kirjanpitolautakunnan maakunta- ja kuntajaoston yleisohjeiden ja lausuntojen päivittymistä pitää seurata jatkuvasti suhteessa tilien käyttöön ja kirjausohjeisiin. 

2 Soveltamisala

Suosituksen kohderyhmiä ovat:

  • maakunnat
  • maakunnan liikelaitokset ja taseyksiköt, jotka ovat osa maakuntaa.

3 Termit ja lyhenteet

3.1 Lyhenteet

Maakunta

Maakunnan tilinpäätöskaava

Ulk

Valtiokonttorin keräämä maakuntien vuositilinpäätöstilasto

Kons

Konsernin tilinpäätöskaava

KPL

Kirjanpitolaki

KILA

Kirjanpitolautakunta

LL

Liikelaitos

4 Yleisperiaatteita

4.1 Tilijärjestelmä

Tilijärjestelmän muodostavat tilipuitteet ja kirjaussuunnitelma. Tilipuitteet sisältävät:

  • tililuettelon
  • kirjalliset ohjeet siitä, mitä liiketapahtumia kullekin tilille kirjataan
  • selostuksen tilien välisestä yhteydestä liiketapahtumia kirjattaessa ja tilinpäätöstä laadittaessa.

Kirjaussuunnitelma kattaa selvityksen kirjausten teknisestä suorittamisesta. Kirjaussuunnitelmaan kuuluu:

  • luettelo kirjanpidoista
  • selvitys kirjanpidoista ja osakirjanpidoista
  • selvitys kirjanpitojen välisistä siirroista
  • selvitys käytettävistä teknisistä apuvälineistä ja menetelmistä
  • selostus tositteiden käsittelystä ja arkistoinnista.

Maakunnalla on oltava kultakin tilikaudelta kirjanpitotileistä selkeä ja riittävästi eritelty luettelo, joka selittää tilien sisällön (tililuettelo) ( kirjanpitolaki 2:2.2 § ). Lisäksi tulee olla tilinpäätöksen perustana olevista kirjanpidoista sekä tositteiden ja muiden kirjanpitoaineistojen lajeista luettelo, josta ilmenee niiden keskinäiset yhteydet ja säilytystavat ( kirjanpitolaki 2:7a § ). Kirjanpitolain 2:10.1 §:ään sisältyy vaatimus, jonka mukaan kirjanpitoaineisto on säilytettävä huolellisesti siten, että sen tarkastelu Suomesta käsin on mahdollista viranomaiselle ja tilintarkastajalle ilman aiheetonta viivettä. Tämä edellyttää käytännössä laajempaakin dokumentointia. Kirjanpitolautakunta on antanut yleisohjeen kirjanpidossa käytettävistä menetelmistä ja aineistoista 1.2.2011. Sen tarkoituksena on määritellä kirjanpidon perustana toimivia tositteita ja niiden sisältöä hyvän kirjanpitotavan täsmentämiseksi, ohjeistaa kirjanpidon laadinnassa käytettäviä menetelmiä sekä kirjanpitoaineiston säilyttämistä. Kyseistä lausuntoa sovelletaan myös maakunnissa huomioiden arkistolain vaatimukset. 1

Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ennen maakuntien perustamista kunnille ja kuntayhtymille antamia yleisohjeita ja lausuntoja sovelletaan maakunnissa, kunnes niille annetaan omat yleisohjeet.

4.2 Tililuettelo

Kirjanpitolain 2:2.2 §:n mukaan kirjanpitovelvollisella tulee olla kultakin tilikaudelta kirjanpitotileistä selkeä ja riittävästi eritelty luettelo, joka selittää tilien sisällön (tililuettelo). Koska tililuettelo on laadittava kultakin tilikaudelta, se on varustettava käyttöaikaa koskevin merkinnöin. Käyttöaikamerkintä voidaan tehdä esimerkiksi siten, että avattaessa tililuetteloon uusi tili sen perustiedoksi annetaan avauspäivämäärä tai mikäli järjestelmään voidaan ilmoittaa ensimmäinen käyttöpäivämäärä, merkitään se avauspäiväksi. Jos tili poistetaan käytöstä, sitä ei voida poistaa rekisteristä ennen tilikauden päättymistä, vaan tilille annetaan käyttökielto tietystä päivämäärästä lähtien. Kirjanpitolain 2:10.1 §:n mukaan tililuettelo on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä.

Erilaisille tapahtumille on oltava omat tilinsä. Sekatilit, joille kirjattaisiin menoja ja tuloja, eivät ole asianmukaisia. Tulon ja menon erotuksen kirjausta nettoperusteisesti ei sallita. Erityyppisillä maksuvälineillä tulee olla omat tilinsä (esimerkiksi saamisilla, pankkitileillä ja käteisellä). Jokainen tili on pidettävä jatkuvasti sisällöltään samana. Tilin sisältöä voidaan kuitenkin muuttaa toiminnan kehityksen aiheuttamien muutosten, parannettuun tilijärjestelmään siirtymisen tai muun erityisen syyn vuoksi. Tilien muutokset tulisi tehdä tilikausien taitteessa. Kirjausketjun aukottomuus tositteesta tilinpäätökseen (audit trail) on voitava vaikeuksitta todeta.

Tililuettelo voi sisältää myös tilejä, joille ei kirjata ulkoisia liiketapahtumia ja joita ei sisällytetä tilinpäätökseen. Tällaisia tilejä ovat mm. talousarvion seurantaa tai kustannuslaskentaa varten avatut sisäisten erien tilit taikka huollettavien varoja koskevat tilit tai palkkakirjanpidon aputilit. Tarkastettavuuden varmistamiseksi kirjanpitoon kuulumattomaan tiliin kannattaa tililuettelossa tehdä merkintä, että sitä ei käytetä ulkoisessa kirjanpidossa. Ulkoisella liiketapahtumalla tarkoitetaan maakunnan ja toisen itsenäisen yhteisön välisiä liiketapahtumia. Sisäisellä liiketapahtumalla tarkoitetaan maakunnan ja sen liikelaitoksen tai taseyksikön tai palveluiden tms. välisiä liiketapahtumia.

Maakunnan laskenta- ja tilijärjestelmä tulee laatia kunkin maakunnan johtamistarpeista lähtien siten, että kirjanpito tuottaa maakunnan johtamisen ja päätöksenteon kannalta olennaista tietoa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessa saattaa olla tarpeen eritellä mm. Aineet, tarvikkeet ja tavarat tileittäin melko tarkastikin. Sen sijaan tämä jaottelu ei välttämättä sovellu jonkin toisen toimialan tarpeisiin, jossa erittelytarve kohdistuu eri asioihin.

Tilinumerointi

Tämän JHS-tililuettelon tilinumerointi on suositus, jonka mukaan kulu- ja tuottolajit sekä tasetilit esitetään nelimerkkisellä tunnisteella. Tilinumeroinnin välyksissä on pyritty ottamaan huomioon mahdollinen lisäerittelytarve kulu- ja tuottolajeissa sekä tase-erissä. Jos maakunta ottaa käyttöön tämän suosituksen lisäksi muita tilejä, on ne sisällytettävä kirjanpitolain 2:2.2 §:n mukaiseen tililuetteloon.

Laskentatunniste

Laskentatunniste muodostuu ulkoisen kirjanpidon tilinumerosta ja sisäisen laskennan kirjaustunnisteista. Sisäisen laskennan kirjaustunnisteiden avulla maakunnan taloustapahtumia luokitellaan esimerkiksi tulosyksiköittäin, kustannuspaikoittain, palveluittain, hankkeittain, työkohteittain ja tuotteittain. Ulkoisessa tuloslaskelmassa tai taseessa ei tule esittää kirjanpitovelvollisen osastojen, tulosyksiköiden yms. välisiä liiketapahtumia ja niiden tuloksena syntyneitä kirjanpitovelvollisen sisäisiä tuotto- ja kulueriä tai omaisuus- ja velkaeriä.

Taloustietojen luokitus

JHS-tililuetteloon on yhdistetty raportointia varten kerättävien taloustietojen kulu- ja tuottolajiluokitus. JHS 206 Maakuntien palveluluokitus käsittää määritelmät maakuntien palveluista, kuvauksen luokittelun rakenteista ja luokitusten soveltamisesta sekä mallin luokitusten jatkuvalle kehittämiselle ja ylläpidolle.

Sektoriluokitus (mm. valtio, maakunnat, kunnat, kuntayhtymät ja muut) myyntituotoissa, tuissa ja avustuksissa sekä asiakaspalvelujen ostoissa saadaan vastapuolitunnisteella.

4.3 Sisäiset erät

Talousarvioseuranta ja mm. liiketoiminnan eriyttäminen edellyttävät, että kulu- ja tuottotileille sekä tasetileille kirjataan tilikauden aikana maakunnan kirjanpidossa myös sisäisiä liiketapahtumia. Maakunnan tilinpäätöksessä sisäiset erät on kuitenkin eliminoitava tuloslaskelmasta ja taseesta (ulkoinen tilinpäätös).

Sisäiset erät sisältyvät palveluluokkakohtaisiin kustannuksiin. Ulkoisessa raportoinnissa niiden pitää olla aina eri palveluluokkien välisiä eriä. Mahdolliset palveluluokan sisäiset erät pitää eliminoida kustannuksia ilmoitettaessa.

Sisäisiä menoja ja tuloja ovat sisäisten suoritteiden ostot ja myynnit, sisäiset vuokrat, sisäiset katteet, vyörytyserät sekä laskennalliset korot ja poistot. Sisäisiin tulo- tai menoeriin luetaan myös esimerkiksi maakunnan liikelaitoksen ja maakunnan väliset sisäiset korot, peruspääoman tuotto sekä toiminta- ja rahoitusavustukset liikelaitokselle.

Sisäisiä menoja tai tuloja eivät sen sijaan ole esimerkiksi tulon- tai menonsiirrot, aktivoitavat menot (siirretään esimerkiksi osa käyttötalouteen kirjatuista menoista investointikohteelle), valmistus omaan käyttöön tai varastojen muutokset taikka liikelaitoksen investointivaraussiirrot ja poistoerokirjaukset

Sisäisten- ja vyörytyserien käytöstä ohjeistetaan erikseen JHS 204 Maakuntien kustannuslaskennan suosituksessa ja niiden esittämisestä raportoinnissa ohjeistetaan JHS xxx XBRL-taksonomiassa ja sen käyttöohjeissa. JHS 207 Maakuntien tililuetteloon ei sisälly sisäisiä tilejä. JHS xxx XBRL-taksonomian mukaisessa palveluluokkakohtaisessa raportoinnissa ne kuitenkin kohdistetaan vastaavanlaisella taksonomiaan sisältyvällä koodilla oikealle riville.

Sisäinen laskutus ja sisäiset vuokrat

Sisäisen laskutuksen menoihin ja tuloihin sekä sisäisiin vuokriin liitetään seuraavat tunnuspiirteet:

  • sisäinen laskutus ja sisäiset vuokrat sisältyvät talousarvion määrärahaan tai tuloarvioon
  • sisäisten suoritteiden laskutus perustuu ennalta sovittuun myyntihintaan
  • ostava osapuoli voi vaikuttaa laskutettavien suoritteiden määrään.

Sisäiset menot ja tulot pidetään erillään ulkoisista liiketapahtumista vastapuolitunnisteella tai vastapuolitunnisteen ja jonkin muun laskentatunnisteen yhdistelmällä, esimerkiksi tilin ja vastapuolitiedon avulla.

Vyörytyserät

Vyörytetyt menot ja tulot ovat eriä, jotka on keskitetysti kohdistettu maakunnan eri palveluille laskennallisen jakoperusteen mukaan.

Vyörytettäviin eriin liitetään seuraavat tunnuspiirteet:

  • vyörytettävät menot tai tulot eivät sisälly talousarvion määrärahaan tai tuloarvioon
  • vyörytettävät menot kohdistetaan palveluille jälkilaskennalla toteutuneiden menojen tai esimerkiksi henkilöstömäärän perusteella
  • määrätystä palvelusta vastaava yksikkö ei suoraan voi vaikuttaa sille vyörytettyjen menojen määrään.

Laskennallinen poisto ja korko

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden laskennallinen poisto ja korko ovat pääomakustannuslaskennan eriä. Niitä ei tule kirjata maakunnan ulkoiseen kirjanpitoon. Laskennallisiin pääomakustannuksiin ei oteta määrärahaa eikä vastaavaa tuloarviota talousarvioon. Mikäli ne esitetään palvelukohtaisena perustelutietona talousarviossa, tiedot saadaan esimerkiksi pysyvien vastaavien hyödykkeiden kirjanpidosta.

Kirjanpitoon merkittyihin sisäisiin vuokriin ja muihin sisäisiin laskutuksiin saattaa sisältyä laskennallista korkoa ja poistoa, jotka kuitenkin eliminoituvat samalla, kun em. sisäiset erät ja niiden lisäksi mahdollinen aktivoitu sisäinen kate eliminoidaan tilinpäätöksessä.

Sisäiset tase-erät

Sisäisiä tase-eriä kirjataan maakunnan kirjanpidossa silloin, kun maakunnalla on kirjanpidollisesti eriytetty taseyksikkö (liikelaitos tai muu taseyksikkö) tai pysyvien tai vaihtuvien vastaavien hyödykkeen hankintamenoon sisältyy sisäistä katetta. Eriytetyn taseyksikön ja maakunnan keskuskirjanpidon väliset sisäiset tase-erät eritellään vastapuolitunnisteella. Sisäisten ostovelkojen ja myyntisaamisten eliminointi tilinpäätöksessä tehdään vastapuolitunnisteen tai reskontrien avulla.

Eliminoitavia sisäisiä tase-eriä ovat maakunnan ja siitä kirjanpidollisesti eriytetyn taseyksikön väliset saamiset ja velat sekä peruspääomasijoitus taseyksikköön tai peruspääoman palautus taseyksiköltä. Myös pysyvien tai vaihtuvien vastaavien hyödykkeisiin sisältyvät sisäiset katteet ja niistä tehdyt poistot on eliminoitava yhdisteltäessä taseyksikön tilinpäätös maakunnan tilinpäätökseen.

Sisäistä katetta voi syntyä sekä maakunnassa itse valmistetusta hyödykkeestä että alun perin ulkoa hankitusta hyödykkeestä. Jos esimerkiksi maakunta luovuttaa taseyksikölle hyödykkeen korkeampaan hintaan kuin sen hankintameno on, syntyy sisäistä katetta, joka tulee eliminoida. Realisointiperiaatteen mukaan ainoastaan realisoituneet menot ja tulot merkitään kirjanpitoon. Esimerkiksi itse valmistettuun pysyvien vastaavien hyödykkeen hankintamenoon voidaan aktivoida vain sellaisia menoja, jotka maksetaan ulkopuoliselle. Kirjanpitovelvollisen sisäisiä veloituksia tai oman työvoiman vaihtoehtoisia tuottomahdollisuuksia ei miltään osin voida merkitä kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä hankintamenon lisäykseksi. Nämä realisointiperiaatteen mukaiset periaatteet sisältyvät kirjanpitolautakunnan lausuntoon 1373/1996 2 .

Pysyvien vastaavien hyödykkeen hankintamenoon ei voida lukea esimerkiksi myynnin, markkinoinnin tai yleishallinnon kuluja tai näiden laskennallisia osuuksia. Edellä mainitut menot merkitään tuloslaskelmaan vuosikuluiksi.

4.4 Erillisrahoitus

Maakunnalle kohdistetaan myös erillisrahoitusta, joka perustuu erityislainsäädäntöön ja jonka käyttökohde on määritelty rahoitusta myönnettäessä. Tämä rahoitus on harkinnanvaraista ja se kohdistuu osalle tai kaikille maakunnista. Tuloslaskelmaan kirjataan vain se osa erillisrahoituksesta, jota ei välitetä eteenpäin. Pääsääntöisesti erillisrahoitus on toimeksiantosopimukseen perustuva tapahtuma, joka on luonteeltaan taseessa käsiteltävä toimeksiantovara.

Toimeksiantojen varojen ryhmässä seurattava erillisrahoitus voi perustua valtion erillismomentteihin. Niiden tiedot löytyvät valtion talousarviosta. Erityislainsäädännöstä voi tulla myös raportointia koskevia vaatimuksia (esimerkiksi laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä tai laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista 3 ), jolloin kirjanpidossa tarvitaan vähintään taseyksikkö eriyttämistä varten. Seurantaa varten on tarpeen avata tarkempi organisaatiokohtainen koodi raportoinnin tietotarpeen takia.

Erillisrahoitteisen toiminnan vastuu säilyy valtiolla. Tehtävän menot ovat siten valtion menoja ja valtion kirjanpidossa ja omaisuus valtion taseessa. Maakunta toimii toimeksiantotehtävään liittyvän sopimuksen mukaisesti sopimuksessa mainittujen tehtävien hoitajana.

Ulkopuolisten rahoittajien vaatima kustannusseuranta voi olla tätä suositusta tarkempaa ja vaatii todennäköisesti täysin erillistä seurantaa ja raportointia, jossa käytetään rahoittajan määrittämiä laskentasääntöjä. Esimerkiksi asetus (358/2014) määrittelee tarkemmin rakennerahastohankkeiden kuluseurantaan liittyvää kustannuslaskentaa. JHS 204 Maakuntien kustannuslaskentasuositus tukee myös ulkopuolisten rahoittajien vaatimaan talousseurantaan liittyvää laskentaa siltä osin, että se parantaa yleistä kustannuslaskentaosaamista ja yhtenäistää välillisten kustannusten kohdentamiseen liittyviä käytäntöjä.

4.5 Arvonlisävero

Kirjanpito on järjestettävä sellaiseksi, että siitä saadaan arvonlisäveron käsittelyä ja määräämistä varten tarvittavat tiedot.

Maakunnan hankintoihin sisältyvälle arvonlisäverolle on erillinen budjettirahoitus. Alv-korvaus koskee kaikkea maakunnan itse järjestämää toimintaa, jota ei ole yhtiöitetty. Raportointi- ja tiedonjulkistuspalvelusta saatavan tiedon perusteella maakunnille korvataan kuukausittain hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot. Arvonlisäverojen korvaukset maksetaan samanaikaisesti Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon maakunnille maksaman valtion rahoituksen kanssa ( maakuntien rahoituslakiluonnos, 16 § 2 mom ). Käytännössä maakunnat kirjaavat kuluksi arvonlisäverottoman hankintahinnan ja arvonlisäveron osuus kirjataan taseen lyhytaikaisiin saamisiin omalle tililleen. Eri arvonlisäverokantojen tiedot saadaan esimerkiksi käyttämällä kirjauksissa arvonlisäverokoodia.

Maakunnat saavat korvausta myös AVL:n 130a §:ssä tarkoitetuista terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palveluiden ja tavaroiden laskennallisista arvonlisäveroista. Laskennallinen korvaus maksetaan siitä piilevästä verosta, joka sisältyy yksityiseltä sektorilta tehtyihin verottomiin terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyviin hankintoihin. Ko. arvonlisäveron osuus kirjataan taseeseen omalle tililleen. Laskennallisen arvonlisäveron korvaus on 5 prosenttia palvelun tai tavaran ostohinnasta, maahantuodun tavaran veron perusteesta tai tuen tai avustuksen määrästä. Myös laskennallinen alv-korvaus kirjataan omalle tililleen.

Arvonlisäverolain 102 §:ssä on hankintojen vähennyskelpoisuutta koskeva pääsäännös. Sen mukaan verovelvollinen saa vähentää verollista liiketoimintaa varten toiselta verovelvolliselta ostamastaan tavarasta tai palvelusta suoritettavan veron. Maakunnan verolliseen myyntitoimintaan liittyy myös kustannuksia. Näihin kustannuksiin sisältyvän veron maakunta saa käsitellä vähennettävänä verona. Arvonlisäverollista toimintaa varten tehtyjen hankintojen veron maakunta vähentää siis samojen periaatteiden mukaan kuin muutkin verovelvolliset. Verollisesta myyntitoiminnasta syntyy siten sellainen lopputulos, että myynnin arvonlisäveroista vähennetään maakunnan verolliseen toimintaan liittyviin kustannuksiin sisältyvät vähennettävät verot ja näiden erotus on valtiolle tilitettävää veroa. Vähennysjärjestelmään sisältyvät hankintojen arvonlisäverot kirjataan taseen lyhytaikaisiin saamisiin tai velkoihin omalle tililleen.

4.6 Konsernitilinpäätöksen edellyttämät eliminointi- ja oikaisukirjaukset

Maakunnan ja sen tytäryhteisöjen muodostamaan konserniin kuuluvien yhteisöjen väliset liiketapahtumat yksilöidään maakunnan kirjanpidossa vastapuolitunnisteella , jonka avulla eliminointi- ja oikaisukirjaukset voidaan konsernitilinpäätöksessä tehdä. Pysyvien vastaavien osakkeet ja osuudet, lainasaamiset ja muut saamiset, vaihtuvien vastaavien myyntisaamiset, lainasaamiset, muut saamiset ja siirtosaamiset sekä taseen Vastattavaa-puolella olevat saadut ennakot, ostovelat, muut velat ja siirtovelat tulee eritellä taseen liitetiedoissa seuraavasti: sijoitukset/saamiset/velat tytäryhteisöille sekä osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille. Keskinäisten saatavien ja velkojen sekä keskinäisen omistuksen eliminoinnissa voidaan käyttää hyväksi vastapuolitunnisteen lisäksi myös osto- ja myyntireskontria tai tase-erittelyjä sekä yhteisöjen y-tunnusta . Konsernitilinpäätökseen laadittavassa tuloslaskelmassa ja taseessa eliminoinnit tehdään vastapuolitunnisteella.

4.7 Selvittelytilit

Osakirjanpitojen kuten reskontra- ja palkkakirjanpitojen sekä pääkirjanpidon väliset täsmäykset hoidetaan selvittelytilien avulla. Jos selvittelytileillä on kauden vaihteessa saldoa, esitetään menojen selvittelytili tilivuoden aikana vaihtuvien vastaavien ryhmässä muissa saamisissa ja tulojen selvittelytili muissa lyhytaikaisissa veloissa. Selvittelytilit on täsmäytettävä kuukausittain ja vähintään tilikausittain, eikä tileillä tulisi tilinpäätöksessä olla saldoa.

4.8 Pakolliset varaukset

Pakollisia varauksia ei kirjata kansantalouden tilinpidossa tuotoksi tai kuluksi. Varauksien korjaamista varten tarvitaan tietoa, mille riveille pakollisia varauksia on kirjattu maakunnan tuloslaskelmassa (tilinpäätöksessä). Kirjanpidossa pakolliselle varaukselle merkitään oma koodi (tapahtumalaji).

Tuloslaskelmaan kirjattujen pakollisten varausten erittely tarvitaan riveittäin. Esimerkiksi:

  • henkilöstökulut yhteensä sekä niihin sisältyvä pakollisten varausten muutos
  • palvelujen ostot yhteensä sekä niihin sisältyvä pakollisten varausten muutos
  • muut toimintakulut yhteensä sekä niihin sisältyvä pakollisten varausten muutos.

4.9 Aikaisemman tilikauden virheiden korjaukset ja laskentakäytännön muutokset

Jos aikaisempien tilikausien kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä havaitaan virhe tai laskentakäytäntöä muutetaan, oikaisukirjaukset tulee tehdä sen tilikauden kirjanpidossa, jolloin virhe havaitaan.

Aikaisempia tilikausia koskevien tilinpäätösperiaatteiden muutokset sekä olennaisten virheiden oikaisut tehdään oman pääoman erää Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) oikaisemalla. Vähäiset, aikaisemmille kausille kuuluvat erät merkitään tuloslaskelmassa ja taseessa nimikettään vastaavaan erään. Olennaisia virheiden oikaisuja ei siten tehdä tulosvaikutteisesti vaan takautuvasti. Oikaisuja tehtäessä tulee ottaa huomioon olennaisuuden periaate 4 . Kuluvan tilikauden tiedossa olevat virheet on korjattava aina tulosvaikutteisesti. Jaksotuksesta aiheutuvat erot eivät ole tässä tarkoitettuja virheitä, eivät myöskään pakollisen varauksen arviointierot 5

5 Tuloslaskelmaa koskevat säännökset, ohjeet ja määräykset

5.1 Toimintatuotot

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons 6

Toimintatuotot jaotellaan tuloslaskelmassa seuraavasti:

  • Myyntituotot
  • Maksutuotot
  • Tuet ja avustukset
  • Muut toimintatuotot.

Myynti- ja maksutuotot ovat tuotetuista suoritteista saatuja vastikkeita ulkopuolisilta. Myynti- ja maksutulot kirjataan suoriteperusteen mukaisesti tuloksi tilikaudelle, jonka aikana suorite on luovutettu.

Myynti- ja maksutuotoista vähennetään ennen tuloslaskelmaan merkitsemistä oikaisuerät, joita ovat myynnin perusteella määräytyvät välilliset verot kuten arvonlisäverot sekä myyntiin välittömästi liittyvät vuosi-, käteis- ym. alennukset ja hyvitykset. Lisäksi myyntiin liittyvät valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet kurssierot voidaan oikaista siten kuin kirjanpitolautakunnan voimassa olevassa ulkomaanrahan määräisten erien kirjanpitokäsittelyä koskevassa yleisohjeessa esitetään.

Muut myyntiin liittyvät oikaisuerät kuten myyntisaamisista syntyneet luottotappiot ja muut myynnin oikaisuerät sekä välilliset verot, jotka eivät perustu välittömästi myynnin määrään, vähennetään tuloslaskelmassa muina toimintakuluina.

Myyntiin liittyvistä kulueristä myyntirahteja ja myyntiprovisioita ei käsitellä oikaisueränä, vaan ne kirjataan luonteensa mukaiseen kululajiin. Vaihtokaupassa myyntitulo kirjataan bruttoperusteisesti. Vaihdossa vastaanotetun hyödykkeen hankintameno kirjataan luonteensa mukaiseen menolajiin. Mikäli vaihdossa vastaanotettu hyödyke on tarkoitettu myytäväksi, se kirjataan vaihto-omaisuuteen, ja jos se tulee omaan käyttöön esimerkiksi kalustoksi, se kirjataan pysyviin vastaaviin.

Myynti- ja maksutuotot sekä vuokratuotot on eriteltävä alv-verokantojen ja muiden tarvittavien erittelytarpeiden mukaisesti. Alv-verokantaa varten tehdään erittely kirjauskoodin alv-tunnisteella.

Ympäristötuotot ja -kulut sisältyvät useisiin maakunnan tuloslaskelmakaavan mukaisiin tilinpäätöseriin. Niiden esittämistä tuloslaskelmassa omana tilinpäätöseränään ei vaadita. Maakunta voi tilinpäätöksen harkinnanvaraisina liitetietoina esittää ympäristökulujen ja ympäristötuottojen kokonaissummat sekä niihin sisältyvien ympäristönsuojelun avustusmenojen ja -tulojen määrät 7 .

5.2 Myyntituotot

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta

5.2.1 Myyntituotot

Myyntituottoja ovat tulot tavaroista ja palveluista, jotka on tarkoitettu myytäväksi pääsääntöisesti tuotantokustannukset peittävään hintaan. Maakunnan liiketoiminnan suoritteista perimät korvaukset merkitään kuitenkin myyntituottoihin riippumatta siitä, kattavatko ne tuotantokustannukset.

Täyden korvauksen perusteella saadut korvaukset valtiolta

Myyntituottoja ovat myös korvaukset suoritteista, jotka maakunta on valtion toimeksiannosta tuottanut ja luovuttanut kolmannelle osapuolelle. Tällaisia ns. täyden korvauksen periaatteella saatuja korvauksia ovat mm.

  • yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuus opetus- ja tutkimustoimintaan (ml. yliopistosairaalan saamat oikeuspsykiatrian korvaukset)
  • lääkäreiden tutkimus- ja koulutuskorvaus
  • varusmiesten, siviilipalvelusmiesten ja vankien sairaanhoitokorvaukset
  • sotilasvammalain mukaiset Valtiokonttorin korvaukset (esimerkiksi kuntoutus ja terveydenhuollon palvelut)
  • lomituspalvelujen korvaukset
  • valvontakorvaukset (sis. eläinlääkintähuolto)
  • muut korvaukset, kuten kotoutumislain perusteella maksettavat korvaukset

Maakuntien väliset kustannusten korvaukset

Jos maakunnan sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikön asiakkaana on henkilö, joka on toisen maakunnan asukas, on sen maakunnan, jolla on vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä kyseiselle henkilölle, korvattava aiheutuneet kustannukset, jollei kustannusten korvaamisesta muualla toisin säädetä. Korvauksen on perustuttava tuotteistukseen tai tuotehintaan, jolla toimintayksikkö seuraa omaa toimintaansa. Korvauksesta vähennetään palvelun tuottajan hoidosta tai hoivasta saamat toimintatulot. Palvelujen korvausperusteista ja laskutusmenettelystä voidaan tarvittaessa säätää tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. ( Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 37 § )

Muita maakuntien välisiä kustannusten korvauksia ovat maakuntalain 46 §:n tarkoittaman sopimusperusteisen yhteistoiminnan perusteella maakunnan toiselta maakunnalta saamat korvaukset kuten vastuumaakunnan saamat korvaukset sopimusmaakunnalta sopimuksen mukaisesta toiminnasta.

Muut myyntituotot

Muita myyntituottoja ovat muut kuin edellä eri myyntituottoihin luetellut erät, esimerkiksi henkilöstön maksamat ateriakorvaukset, muut tuotot mm. tavaroiden ja palveluiden myynnistä (esimerkiksi korvaukset hammasteknisistä kuluista tai tuotot maakunnan myymistä vuosikuluiksi kirjatuista hyödykkeistä tai asiakkailta perityt korvaukset maksullisesta palvelutoiminnasta) sekä täyskustannuskorvaukset pakollisista vakuutuksista (vahinkovakuutuskorvaukset muihin tuottoihin) ja maakunnan perimät korvaukset työterveyshuollon palveluista.

5.2.2 Liikelaitoksen saamat kapitaatio- ja muut korvaukset suoran valinnan palveluista

Kapitaatiokorvauksella tarkoitetaan sitä rahamäärää, jonka Kansaneläkelaitos maksaa liikelaitokselle sen asiakkaaksi rekisteröitynyttä henkilöä kohden. Korvauksen määrään vaikuttavat esimerkiksi asiakkaan ikä, sukupuoli, työssäkäynti ja hoidon tarve.

Sekä liikelaitoksen saama kapitaatiokorvaus että muut kuin kapitaatiokorvaukset merkitään omille tileilleen ja kohdistetaan oikealle palveluluokalle. Raportoinnissa käytetään vastapuolitunnistetta tai toimialakoodia.

5.3 Maksutuotot

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Maksutuottoja ovat asiakasmaksut ja muut maksut niistä tavaroista ja palveluista, joiden hinnoittelun tarkoituksena ei ole kattaa tuotantokustannuksia kokonaisuudessaan tai joiden hinnat määritellään asiakkaan maksukyvyn mukaan. Usein maksujen perusteista säädetään laissa tai asetuksessa. Tällaisia maksutuottoja ovat mm. terveydenhuollon asiakasmaksut kuten terveyskeskus-, poliklinikka- ja hoitopäivämaksut 8 , sosiaalitoimen erilaiset sosiaalipalvelumaksut ja lomituspalvelumaksut sekä pelastustoimen erhe- ja valvontamaksut.

Lisäksi on raportoitava erikseen omana eränään (omalla tilillään) seuraavat terveydenhuollon maksutuotot (Käyttötalous):

  • Perusterveydenhuollon (pl. hammashuolto) avohoidon lääkäripalvelujen maksut
    • Vuosi-, käynti- ja päivystysmaksut (Asiakasmaksu A 7 §)
  • Erikoissairaanhoidon laitoshoidon asiakasmaksut
  • Erikoissairaanhoidon päiväkirurgian asiakasmaksut

Maksutuottoja eivät sen sijaan ole esimerkiksi henkilöstöltä tai muilta asiakkailta perityt korvaukset maksullisesta palvelutoiminnasta, vaikka niistä käytettäisiinkin puhekielessä nimitystä ”maksut” ja vaikka peritty korvaus ei kattaisi tuotantokustannuksia. Tämän tyyppiset korvaukset ovat myyntituloja.

Kaikki maksutuotot kirjataan tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden ja mm. kuukausiraportoinnin mukaisesti vastapuolitunnisteella .

5.4 Tuet ja avustukset

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta

Tuloslaskelmaan merkitään omaksi ryhmäkseen ja jaetaan sektoreittain tuet, avustukset ja muut tulonsiirrot silloin, kun tuki tai avustus ei ole maakunnan suoritteidensa perusteella saama korvaus eikä investoinnin rahoitusosuus. Tällaisia korvauksia ovat mm.

  • yhdistymisavustukset
  • EU-tuki maakunnan omaan käyttötalouden kehittämisprojektiin
  • Kansaneläkelaitoksen korvaukset sairaankuljetuksesta
  • Kansaneläkelaitoksen korvaukset maakunnalle oman henkilöstön työterveyshuollon järjestämisestä
  • kaikki muut hakemuksesta myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset paitsi ne, jotka kirjataan maakunnan tuloslaskelmassa suoraan kohtaan Valtion rahoitus
  • koulutuskorvaukset Työttömyysvakuutusrahastolta.
  • Kansaneläkelaitoksen kuntoutustuki
  • Kansaneläkelaitoksen perhevapaakorvaus.

Käyttötalouden raportointivaatimus, joista tarvitaan vastinsektoritieto JHS-XBRL-taksonomiasta (esimerkiksi EU-tuista on eriteltävä EU- ja kansallinen rahoitusosuus) mm.:

  • Palkkatuet
  • Muut tuet ja avustukset valtiolta
  • Tuet ja avustukset maakunnilta
  • Tuet ja avustukset kunnilta ja kuntayhtymiltä
  • Tuet ja avustukset sosiaaliturvarahastoilta (mm. Keva ja Kansaneläkelaitos)
  • Tuet ja avustukset suoraan Euroopan Unionilta
  • Tuet ja avustukset muilta.

Näiden tietotarpeiden raportoinnissa käytetään vastapuolitunnistetta.

5.5 Muut toimintatuotot

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta

5.5.1 Vuokratuotot

Muihin toimintatuottoihin sisältyvät mm. vuokratuotot, jotka voidaan esittää myös omalla rivillään, jos niiden määrä toimintatuotoissa on olennainen. Tämä tietotarve voidaan raportoida vastapuolitunnisteen tai muun laskentatunnisteen ja raportointihierarkian kuin tilin kautta. Vuokratuotot on eriteltävä seuraavasti:

  • Vuokratuotot, sisäiset
  • Vuokratuotot, ulkoiset
    • Ulkoisista vuokratuotoista maa- ja vesialueiden vuokrat.

5.5.2 Muut tuotot

Muita tuottoja voivat olla esimerkiksi vahingosta johtuvat vakuutus- tai muut korvaukset. Yleensä vahingonkorvaukset ovat kuitenkin luonteeltaan menonoikaisua. Muissa tuotoissa esitetään mm. olennaiset pysyvien vastaavien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutusvoitot 9 . Nämä luovutusvoitot on ilmoitettava erikseen sekä eriteltävä tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Erikseen raportoitavat tietotarpeet, jotka voidaan raportoida muunkin laskentatunnisteen ja raportointihierarkian kuin tilin kautta :

  • Vakuutusyhtiöiden vahinkovakuutuskorvaukset
    • Tähän kuuluvat vakuutusyhtiöiltä vahinkovakuutussopimusten perusteella saadut korvaukset henkilö- ja omaisuusvahingoista.
    • Haittakorvaukset, jolloin saadaan korvaus toiminnan keskeytymisestä.
    • Yleensä vahingonkorvaukset ovat kuitenkin luonteeltaan menonoikaisua.

Sakot, uhkasakot ja muut sakontyyppiset maksut

Tänne kirjataan maakunnan viranomaisena perimät sakot ja uhkasakot. Tähän kuuluvat esimerkiksi tulot hallinto-oikeudellisista kurinpitomaksuista.

Tämä tili ei pidä sisällään urakkasopimuksiin liittyviä sakkoja, jotka aiheutuvat esimerkiksi urakan viivästymisestä. Viivästys- tai muu vahingonkorvaus rakennusurakasta kirjataan hankintamenon vähennykseksi 10 . Muutkin vahingonkorvaukset ovat luonteeltaan menonoikaisua.

5.6 Valmistevarastojen muutos

5.6.1 Valmistevarastojen muutos

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta

Mikäli maakunnalla on arvoltaan merkittäviä valmistevarastoja, on valmistevaraston muutoksen esittäminen erikseen tuloslaskelmassa toimintatuottojen jälkeen perusteltua. Tällöin valmistevarastojen muutos esitetään tuloslaskelmassa siten, että toimintatuottojen jälkeen esitetään tuottoja lisäävänä eränä keskeneräisten töiden ja valmiiden tuotteiden varastojen lisäys ja tuottoja vähentävänä eränä niiden vähennys. Maakunnat lisäävät rivin tarvittaessa. Valmistevaraston muutoksen ottaminen maakunnan tuloslaskelmaan voi tulla kysymykseen lähinnä vain liiketoiminnan keskeneräisten töiden kohdalla. Jos valmiiden tuotteiden hankintamenon aktivoimatta jättämisellä ei ole olennaista vaikutusta maakunnan tai sen liikelaitoksen tilikauden tulokseen, ei aktivointia voida pitää tarkoituksenmukaisena.

Jos liikelaitoksella on euromäärältään huomattavia valmistevarastoja, valmistevarastojen muutos esitetään erikseen tuloslaskelmassa liikevaihdon jälkeen. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys esitetään tuottoja lisäävänä eränä. Tuottoja vähentävänä eränä tuloslaskelmassa esitetään valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen vähennys.

5.7 Valmistus omaan käyttöön

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta

Maakunta voi hankkia pysyvien vastaavien hyödykkeen joko rakentamalla itse tai rakennuttaa sen ulkopuolisella urakoitsijalla taikka ostaa jo olemassa olevan valmiin hyödykkeen 11 .

Omajohtoisella rakentamisella tarkoitetaan aktivoitavien pysyvien vastaavien hankinnassa rakennustoimintaa, jossa maakunta kantaa kokonaisvastuun rakentamisesta. Kun maakunta itse rakentaa pääasiallisesti hyödykkeen omaa henkilökuntaa käyttäen ja mahdollisesti voi käyttää joiltakin osin myös ali- tai sivu-urakoita, voidaan toimintaa pitää valmistuksena omaan käyttöön. Tällaisen hankkeen kaikkien menojen kirjaaminen tuloslaskelman kulutileille ja Valmistus omaan käyttöön -erän avulla aktivoitavaksi taseeseen on perusteltua. Ko. erän käyttämisen etuna on, että mm. kaikki henkilöstökulut sisältyvät tuloslaskelmaan, ja siten yksinkertaistavat niiden käsittelyä. Jos henkilöstömenoja aktivoidaan taseeseen, on ne ilmoitettava myös taseen liitetiedoissa 12 .

Omaan käyttöön valmistettavan aktivoitavan hyödykkeen valmistuksen arvo esitetään tuloslaskelmassa toimintatuottojen jälkeen omana nimikkeenään Valmistus omaan käyttöön . Valmistus omaan käyttöön on tuloslaskelman oikaisua, jolla omaan käyttöön valmistuksen vaikutus tilikauden tulokseen eliminoidaan silloin, kun hyödykkeen valmistuksen menoja sisältyy tuloslaskelman menoihin. Tätä menettelyä pidetään ensisijaisena tapana.

Tuloslaskelmassa esitettyyn omaan käyttöön valmistuksen määrään ja taseeseen aktivoitavan pysyvien vastaavien hyödykkeen hankintamenoon ei voi sisältyä olennaisia sisäisiä katteita. Olennaiset sisäiset katteet on eliminoitava pysyviin vastaaviin aktivoitavasta hankintamenosta.

Maakunnan tai muun konsernitilinpäätökseen yhdisteltävän yhteisön erillistilinpäätökseen sisältyvät Valmistus omaan käyttöön ja Valmistevarastojen muutos -erät merkitään maakunnan konsernituloslaskelmassa toimintakulujen oikaisuksi.

5.8 Toimintakulut

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Tuloslaskelmassa esitettävät toimintakulut ovat niitä maakunnan oman toiminnan kuluja, joista maakunnalla on päätäntävalta ja joille maakuntavaltuusto asettaa tavoitteet ja osoittaa rahoituksen.

Toimintakulut jaotellaan tuloslaskelmassa seuraavasti:

  • Henkilöstökulut
  • Palvelujen ostot
  • Aineet, tarvikkeet ja tavarat
  • Avustukset
  • Muut toimintakulut.

5.9 Henkilöstökulut

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta

Henkilöstökulut sisältävät ennakonpidätyksen alaiset palkat, palkkiot ja niihin verrattavat kulut sekä välittömästi palkan, palkkion tms. perusteella määräytyvät kulut kuten eläkekulut, sosiaaliturvamaksut ja lakisääteiset ja vapaaehtoiset henkilövakuutusmaksut.

Henkilöstökuluihin ei lueta matkakorvauksia, omaishoidon tuen palkkioita, perhehoidon palkkiota, ennakkoperintärekisteriin merkityille yrittäjille maksettuja työpalkkioita eikä henkilöstön koulutuspalveluja eikä terveydenhoitopalveluja. Henkilöstön työtehtäviin liittyviä matka- ja koulutuskuluja ei sisällytetä tuloslaskelmassa eikä sen liitetiedoissa henkilöstökuluihin vaan ao. kululajeihin.

Erikseen on ilmoitettava henkilöstökuluihin sisältyvä pakollisten varausten muutos.

5.9.1 Palkat ja palkkiot

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta

5.9.1.1 Maksetut palkat ja palkkiot

Maksetut palkat ja palkkiot sisältävät palkat ja palkkiot, ansionmenetyksestä maksetut korvaukset sekä muut ennakonpidätyksen alaiset kustannusten korvaukset, joista maksetaan työnantajan sosiaaliturvamaksut. Myös ennakonpidätyksen alaiset luottamushenkilöiden palkkiot, vaikka niistä ei makseta eläkevakuutus- eikä sosiaaliturvamaksuja, ennakonpidätyksen alaiset päivärahat ja kilometrikorvaukset sekä siviilipalvelusmiehille maksetut päivärahat. Eläke- ja sosiaaliturvamaksujen täsmäysten helpottamiseksi tällaiset erät on perusteltua erottaa maksettujen palkkojen ja palkkioiden ryhmässä omille alatileilleen tai erottaa muulla tunnisteella. Siviilipalvelusmiehistä aiheutuneet muut kustannukset kuin päivärahat kirjataan ao. kululajeihin eli esimerkiksi matkakorvaukset Matkustus- ja kuljetuspalveluihin . Palkkoihin ei lueta esimerkiksi omaishoidon tukea (joka on avustusta kotitalouksille) eikä perhehoitajien palkkioita (jotka kirjataan asiakaspalvelujen ostoihin).

Palkkojen erittely voidaan tehdä pääkirjatilien sijaan palkkakirjanpidossa. Tuloslaskelman liitetiedoissa on ilmoitettava tilikauden palkat, palkkiot, eläkekulut ja muut henkilösivukulut, jollei niitä ole eritelty tuloslaskelmassa ( KPA 2:8 § ).

Luontoisedut

Luontoisetujen raha-arvoja ei merkitä menonsiirtoina eikä muinakaan liiketapahtumina ulkoiseen kirjanpitoon 13 eikä taloustietojen raportoinnissa toimintakuluihin eikä toimintatuottoihin. Luontoiseduista on kuitenkin tehtävä merkinnät ennakkoperintälain tarkoittamalla tavalla palkkakirjanpitoon. Luontoisetujen seurantaa varten voidaan avata kirjanpidon puitteisiin sellaiset maakunnan sisäistä laskentaa palvelevat tilit, joita ei käytetä liiketapahtumien kirjaamiseen ja joiden saldoja ei päätetä tilinpäätöstileille. Tällaiset tilit ja niille tehdyt merkinnät on selkeästi erotettava ulkoisesta kirjanpidosta.

5.9.1.2 Jaksotetut palkat ja palkkiot

Jaksotetut palkat sisältävät lomapalkkajaksotuksen lisäksi mahdolliset tuntipalkkojen ja muiden palkkojen jaksotukset ao. tilikausille. Lomapalkkojen, lomarahojen ja niiden henkilösivukulujen jaksotus voidaan merkitä tilinpäätökseen siten, että jaksotettuihin palkkoihin, eläkemenoihin ja sosiaalivakuutusmaksuihin kululajeittain vastatilinä Siirtovelat kirjataan tilikauden jaksotettavien kuluerien muutos. Siirtovelkoihin sisältyy siis sekä lomapalkkajaksotus että siihen liittyvät henkilösivukulut.

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on ohjeistanut tarkemmin lomapalkkajaksotuksen kirjausta tilinpäätöksestä 2011 alkaen, lausunnollaan 103 14 . Aiemman lausunnon 15 mukaan lomapalkkavelan laskemista vaihtoehtoisesti joko henkilöittäin tai laskennallista menettelyä käyttäen sovelletaan edelleen.

5.9.1.3 Aktivoidut palkat ja palkkiot

Omaan käyttöön aktivoitavan pysyvien vastaavien hyödykkeen valmistuksen arvo voidaan edellä kappaleessa 6.7 esitetyn pääsäännön sijasta käsitellä myös siten, että tuloslaskelmaan kirjattuihin menoihin ei sisällytetä aktivoitavan pysyvien vastaavien hyödykkeen valmistusmenoja, vaan oman käytön osuus käsitellään menonsiirtona siten, että osuus vähennetään tuloslaskelmaan kirjatuista menoista ja aktivoidaan pysyviin vastaaviin. Tällöin mm. tuloslaskelman henkilöstömenot eivät sisällä aktivoituja henkilöstömenoja 16 .

Aktivoidut palkat, Aktivoidut eläkemenot ja Aktivoidut sosiaalivakuutusmaksut -tileille kirjataan (kredit) aktivoitavat menonsiirrot, joita syntyy mm. silloin, kun maakunta valmistaa pysyvien vastaavien hyödykkeen omaan käyttöön.

5.9.1.4 Henkilöstökorvaukset

Henkilöstökuluista (palkoista ja palkkioista) vähennettäviä henkilöstökorvauksia ja muita henkilöstökulujen korjauseriä varten avataan Henkilöstökulut -tiliryhmään omat tilit. Henkilöstökorvauksien tilit ovat menonoikaisutilejä, jotka oikaisevat tuloslaskelmassa Palkat ja palkkiot -tiliryhmää.

Henkilöstökuluista vähennetään maakunnan saamat yksittäistä viranhaltijaa tai työntekijää koskevat henkilöstökorvaukset kuten Kansaneläkelaitoksen ja muiden vakuutuslaitosten suorittamat sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä niihin liittyvät lomakustannuskorvaukset. Korvaukset maakunnalle oman henkilöstön työterveyshuollon järjestämisestä kirjataan tuotoksi erään Tuet ja avustukset .

5.9.2 Henkilösivukulut

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta

Henkilösivukuluissa esitettäviä eläkekuluja ovat eläkevakuutusmaksut ja eläkkeet sekä muita henkilösivukuluja sosiaaliturvamaksut ja lakisääteiset ja vapaaehtoiset henkilövakuutusmaksut.

5.9.2.1 Eläkekulut

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta

JuEL-maksut

Eläkevakuutusmaksut (sekä työansioperusteiset maksut että tasausmaksut) Kevalle. Tähän kirjataan myös vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut. Julkisten alojen eläkelain mukaan Kevan jäsenyhteisö voi harkintansa mukaan ottaa työntekijälleen tämän lain mukaisen eläketurvan lisäksi vapaamuotoisen eläkevakuutuksen tai myöntää hänelle yksittäistapauksessa ylimääräisen eläkkeen ( 9 § ). Kustannukset muodostuvat vapaaehtoisista vakuutusmaksuista.

Niin omaishoitajan kuin perhehoitajankin eläketurva määräytyy julkisten alojen eläkelain mukaan , ts. maakunta maksaa eläkevakuutusmaksun ja perii työnantajan eläkemaksun. Myös omaishoidon tuesta ja perhehoitajan palkkiosta maksettavat eläkevakuutusmaksut kirjataan kohtaan JuEL-maksut, vaikka ko. toiminnasta aiheutuneita kuluja ei kirjatakaan Palkat ja palkkiot -kululajille.

Vuodesta 2021 lähtien eläkemaksuihin liittyvät toimintamallit muuttuvat. Henkilöihin sidottu eläkemenoperusteinen maksu lakkaa. Sen tilalle tuleva tasausmaksu jaetaan kunnille ja maakunnille. Valtiovarainministeriö vahvistaa tasausmaksun vuotuisen kokonaismäärän Kevan esityksestä. Tasausmaksu jaetaan maakuntien kesken maakuntien rahoituslain mukaisen valtion rahoituksen suhteessa.

Varhe-maksu on muutettu työkyvyttömyyseläkemaksuksi. Työkyvyttömyyseläkemaksu on väliaikaisesti kaikilla työnantajilla sama kuin TyEL:n keskimääräinen työkyvyttömyyseläkemaksu. Työnantajan työkyvyttömyyseläkemaksun prosentti määrätään etukäteen.

TyEL:n ylittävä maksutarve (ennen 1992 syntyneiden parempi eläketurva ja alan naisvaltaisuudesta johtuva korkeampi eläkekustannus) perittäisiin tasausmaksun avulla.

Muut eläkevakuutusmaksut

Muille kuin Kevalle maksettavat työeläkevakuutusmaksut, muun muassa TyEL ja MyEL.

Eläkejärjestelmän ulkopuoliset maksetut eläkkeet

Maakunnan vanhan eläkejärjestelmän mukaiset suoraan eläkkeensaajalle maksetut eläkkeet.

5.9.2.2 Muut henkilösivukulut

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta

Muihin henkilösivukuluihin sisältyvät määräosuutena palkan tai palkkion perusteella määräytyvät sivukulut, kuten työnantajan sosiaaliturvamaksut ja työttömyysvakuutusmaksut sekä työttömyysturvan omavastuumaksu. Mm. työ- ja virkasuhteeseen perustumattomista kokouspalkkioista, luento- ja esitelmäpalkkioista sekä hallintoelimien jäsenyydestä saaduista palkkioista ei peritä sosiaaliturvamaksua, jos niiden perusteella ei työeläkejärjestelmän säännösten mukaan tarvitse maksaa työntekijän eläkemaksua. Tämän vuoksi luottamushenkilöille maksettavista kokouspalkkioista ei suoriteta sosiaaliturvamaksua. Sen sijaan luottamushenkilöille maksettavista vuosi-, kuukausi- tai muista vastaavista palkkioista sekä ansionmenetyskorvauksista suoritetaan sosiaaliturvamaksua.

Muihin henkilösivukuluihin kuuluviin muihin sosiaalivakuutusmaksuihin sisältyvät mm. taloudellinen tuki (ryhmähenkivakuutusta vastaava etuus) sekä lakisääteiset ja vapaaehtoiset tapaturmavakuutukset.

Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksua perhehoitajalaissa tarkoitetusta perhehoitajan palkkiosta. Myöskään perhehoitaja ei maksa palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua perhehoitajan palkkiosta. Edellä mainittu koskee toimeksiantosuhteessa olevia perhehoitajia. Maakuntatyönantajan on maksettava perhehoitajan palkkiosta tapaturmavakuutusmaksu. Perhehoitajan palkkio kirjataan menolajiin Asiakaspalvelujen ostot.

Omaishoidon tuesta hoitajan kanssa sopimuksen tehneen maakunnan on otettava tapaturmavakuutuslain mukainen vakuutus hoitajalle. Kyseessä on niin kutsuttu vapaaehtoinen vakuutus omaishoitotyössä sattuvan tapaturman varalta. Sitä vastoin työttömyysvakuutus ei liity omaishoitajalle ehdotettuun tapaturmavakuutukseen, vaan se kytkeytyy ainoastaan pakolliseen tapaturmavakuutukseen. Maakunta ei siten ole velvollinen maksamaan työantajan työttömyysvakuutusmaksua omaishoitajille maksetun palkkasumman perusteella eikä omaishoitajilta liioin peritä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua.

Muut pakolliset ja vapaaehtoiset henkilösivukulut, kuten henkilökunnan ruokailusta, työterveydenhuollosta ja virkistyksestä aiheutuneet kulut sekä henkilöstölle sellaisenaan luovutetut tavarat ja ostopalveluna hankitut lopputuotteet kuten merkkipäivä- ja kannustelahjat sekä henkilöstölle luovutetut vapaa-ajan harrastustoimintaan liittyvät tavarat ja palvelut, esimerkiksi osanotto- ja kilpailumaksut, pääsy- ja alennusliput liikuntahalleihin ja kulttuuritilaisuuksiin, liikunta- ja kulttuurisetelit kirjataan luonteensa mukaisiin kululajeihin, yleensä Palvelujen ostoihin tai Aineet, tarvikkeet ja tavarat -tiliryhmän eri tileille.

5.10 Palvelujen ostot

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta

Palvelujen ostot voidaan jakaa tuloslaskelmassa tai sen liitteessä suoraan asiakkaalle eli maakunnan asukkaalle ostettuihin palveluihin ja palveluihin, joita maakunta käyttää omassa palvelutuotannossaan. Vähimmäisvaatimuksena on palvelujen ostojen kokonaismäärän esittäminen.

Erikseen on ilmoitettava palvelujen ostoihin sisältyvä pakollisten varausten muutos.

5.10.1 Asiakaspalvelujen ostot

Asiakaspalvelut ovat maakunnan asukkaille tarkoitettuja lopputuotepalveluja, joita maakunta ostaa muilta palvelujen tuottajilta. Tähän erään kirjataan kaikki maakuntien asiakaspalvelujen ostot, myös muille kuin oman maakunnan asukkaille ostetut asiakaspalvelut. Ostopalvelut, jotka ovat osa maakunnan omaa palveluntuotantoa tai jotka tukevat maakunnan omaa palveluntuotantoa, eivät ole asiakaspalvelun ostoa vaan muiden palvelujen ostoa.

Asiakaspalveluista maksetaan täysi korvaus joko sopimukseen perustuen tai korvauksena toiselle maakunnalle potilaan tutkimuksesta tai hoidosta. Asiakaspalvelujen ostoja ovat mm. sairaanhoitopalvelujen osto toiselta yhteisöltä, hoitopalvelujen osto sosiaalitoimen yhteisöltä tai toiselta maakunnalta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta taikka maatalouslomituspalvelujen osto toiselta maakunnalta. Esimerkiksi mm. perhehoitajan palkkio (sen sijaan perhehoidon kulukorvaukset kuuluvat muiden palvelujen ostoihin).

Asiakaspalveluina pidetään vain ns. lopputuotepalveluja. Esimerkiksi terveyskeskuksen laboratorio- ja röntgenpalvelujen ostot eivät ole asiakaspalvelujen ostoa, koska ne ovat yleensä ainoastaan osa asiakkaan terveyskeskukselta saamasta sairaanhoitopalvelusta.

Vastaavasti ei myöskään toiselle maakunnalle maksettavaa osuutta yhteisen viranhaltijan palkkaukseen lueta asiakaspalvelujen ostoon, vaan se kuuluu menolajiin Muiden palvelujen ostot . Kyseessä on välituotepalvelu, jota maakunta käyttää tuottaessaan asukkailleen palveluita.

Ns. kollektiivipalvelujen ostot, missä asiakas ei ole tunnistettavissa, esimerkiksi teiden kunnossapitopalvelut, elintarviketutkimusten ostot, muun ympäristöterveydenhuollon tai eläinlääkäripalvelujen ostot, palo- ja pelastustoimen palvelujen ostot eivät ole asiakaspalvelujen ostoja.

Maakunnan tai sen liikelaitoksen ostaessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yksityiseltä tuottajalta tulee palvelun osto jakaa palveluluokille ostetun toiminnan luonteen mukaan. Kuluja ei siis ilmoiteta kululajeittain vaan palvelun ostokulu jaetaan palveluluokille. Tilanne on vastaava sosiaali- ja terveyspalvelujen ostoissa toiselta maakunnalta tai sen liikelaitokselta. Maakunnan tulee sopia yksityisen palveluntuottajan kanssa riittävän tarkasta erittelystä palvelun ostolaskun sisällöstä, jotta se kattaa raportoinnin tarpeet.

Asiakaspalvelujen ostot on eriteltävä sektorijaottelun mukaisesti: ostot valtiolta, maakunnilta, kunnilta, kuntayhtymiltä, ja tietotarpeen mukaan eriteltynä muut (kts. JHS-XBRL-taksonomia). Erottelu voidaan tehdä vastapuolitunnisteella seuraavasti:

Asiakaspalvelujen ostot valtiolta

Asiakaspalvelujen ostoja valtiolta ovat esimerkiksi valtion sairaaloilta ostetut hoitopalvelut.

Asiakaspalvelujen ostot maakunnilta

Asiakaspalvelujen ostoja maakunnilta ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen ostot tai erityispalvelujen ostot taikka vapaaehtoisiin sopimuksiin perustuvat ostot toiselta maakunnalta.

Maakuntien välisistä kustannusten korvauksista kyse on silloin, kun maakunnan asukas on ollut toisen maakunnan järjestämässä palvelussa.

Asiakaspalvelujen ostot kunnilta

Asiakaspalvelujen ostoja kunnilta ovat esimerkiksi yhteistyösopimuksiin perustuvat hankinnat.

Yhteistoiminnan kirjaukset

Yhteistoiminta-alueiden asiakaspalvelujen ostot eivät poikkea yllä olevista ohjeista. Esimerkiksi vastuumaakunta kirjaa sekä omille asukkailleen että muille maakunnille ostetut asiakaspalvelut asiakaspalvelujen ostoihin.

5.10.1.1 Kapitaatiokorvaus ja muut korvaukset

Kapitaatiokorvauksella tarkoitetaan sitä rahamäärää, jonka maakunta maksaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajalle sen asiakkaaksi rekisteröitynyttä henkilöä kohden. Korvauksen määrään vaikuttavat esimerkiksi asiakkaan ikä, sukupuoli, työssäkäynti ja hoidon tarve.

Sote-keskuksen korvaukset perustuvat vähintään 2/3:lta kapitaatiokorvaukseen. Suun terveydenhuollossa (hammashoidossa) kapitaatiokorvauksen osuus on vähintään puolet. Kapitaatiokorvauksen lisäksi sote-keskukselle ja suunhoidon yksilölle voidaan maksaa suoritteisiin perustuvia korvauksia (ks. suoriteperusteinen korvaus). Kukin maakunta päättää omalta osaltaan kapitaatiokorvauksen ja suoriteperusteisten korvausten tarkemmat perusteet. Sekä kapitaatiokorvaus että muut korvaukset merkitään omille tileilleen ja kohdistetaan oikealle palveluluokalle. Raportoinnissa käytetään vastapuolitunnistetta tai toimialakoodia.

5.10.1.2 Asiakasseteli

Asiakassetelillä tarkoitetaan maakunnan palvelujen saajalle myöntämää sitoumusta korvata palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset maakunnan ennalta määrittelemään arvoon asti. Asiakasseteli on yksi tapa järjestää mm. maakunnan vastuulle kuuluvia mm. sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kasvupalveluita. Asiakassetelin voi myöntää maakunnan liikelaitos, sosiaali- ja terveyskeskus tai suunhoidon yksikkö (hammashoitola). Asiakasseteli tarkoittaa, että setelin antaja sitoutuu korvaamaan palveluntuottajalle palvelun kuluja setelissä määriteltyyn euromäärään asti.

5.10.1.3 Henkilökohtainen budjetti

Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitseva vanhus- tai vammaispalveluiden asiakas voi saada henkilökohtaisen budjetin maakunnan liikelaitokselta. Henkilökohtainen budjetti tarkoittaa maakunnan liikelaitoksen sitoumusta korvata asiakkaan palvelun kustannukset henkilökohtaisessa budjetissa määrättyyn arvoon saakka.

Maakunnan liikelaitos määrittää ennalta henkilökohtaisella budjetilla rahoitettavat palvelut ja budjetin euromäärän. Asiakas voi hankkia tarvitsemiaan palveluja tämän sovitun rahasumman mukaisesti. Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siis siirry rahaa.

Henkilökohtaisen budjetin saaminen edellyttää, että asiakkaalle on laadittu asiakassuunnitelma ja sen yhteydessä on arvioitu edellytykset henkilökohtaisen budjetin käytölle. Edellytyksenä on, että henkilö tarvitsee jatkuvaa ja laaja-alaista apua tai tukea ja että hän pystyy joko itse tai tuettuna suunnittelemaan ja hallinnoimaan henkilökohtaiseen budjettiin kuuluvat palvelunsa.

Asiakas voi itse päättää, mistä hän hankkii asiakassuunnitelmansa mukaiset palvelut ja hän voi vaikuttaa myös palvelujen sisältöön. Näin asiakas saa yksilölliseen tilanteeseensa sopivia palveluja. Hän voi henkilökohtaisen budjetin turvin hankkia esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan.

5.10.2 Muiden palvelujen ostot

Muut kuin asiakaspalvelut ovat maakunnan suoritetuotannossaan käyttämiä palveluja. Myös ns. kollektiivipalvelujen ostot ja jäsenmaksut maakuntien keskusjärjestölle kuuluvat muiden palvelujen ostoihin.

5.10.2.1 Asiantuntijapalvelut

Tähän merkitään asiantuntijapalveluiden ostot 17 . Asiantuntijapalveluilla tarvittaessa täydennetään omaa asiantuntemusta.

Mikäli asiantuntijapalveluista peritään ennakonpidätys ja suoritetaan sosiaaliturvamaksu, ne kirjataan menolajiin Palkat ja palkkiot . Toimialasta riippumatta henkilöstön vuokraus ei kuulu asiantuntijapalveluihin, vaan henkilöstön vuokraus -palveluihin.

Asiantuntijapalveluihin kuuluvat muun muassa:

  • Asiantuntija- ja konsulttipalvelut
  • Tutkimuspalvelut
  • Käännös- ja tulkkauspalvelut
  • Lakiasiainpalvelut
  • Projektikonsultointi
  • Laboratoriopalvelut (esim. vesistöjen näytteenotto)

Jos palvelut liittyvät painatus-, ilmoitus- tai markkinointimateriaaliin, merkitään ko. palvelut Painatukset, ilmoitukset ja markkinointi -tilille.

5.10.2.2 Toimistopalvelut

Tähän merkitään toimistopalveluiden ostot. Toimistopalveluilla tarkoitetaan säännölliseen toimintaan liittyviä palveluita.

Mikäli toimistopalveluista peritään ennakonpidätys ja suoritetaan sosiaaliturvamaksu, ne kirjataan menolajiin Palkat ja palkkiot. Toimialasta riippumatta henkilöstön vuokraus ei kuulu toimistopalveluihin, vaan henkilöstön vuokraus -palveluihin.

Toimistopalveluihin kuuluvat muun muassa:

  • Laskentatoimen ja kirjanpidon palvelut
  • Tilintarkastuspalvelut 18
  • Veroneuvontapalvelut
  • Hankintapalvelut
  • Arkkitehtipalvelut ja niihin liittyvät konsultointipalvelut
  • Tekniset testaus- ja analysointipalvelut
  • Luonnontieteen ja tekniikan tutkimus- ja kehittämispalvelut
  • Erikoistuneet muotoilu- ja suunnittelupalvelut
  • Valokuvauspalvelut
  • Hallinto- ja tukipalvelut
  • Aulapalvelut
  • Kokousten ja messujen järjestämispalvelut.

Jos palvelut liittyvät painatus-, ilmoitus- tai markkinointimateriaaliin, merkitään ko. palvelut Painatukset, ilmoitukset ja markkinointi -tilille.

5.10.2.3 ICT-palvelut

ICT -palveluihin kirjataan tietotekniikka- ja tietojärjestelmä-, tietoliikenne- ja televiestintäpalvelut. Tähän kuuluu muun muassa:

  • Kiinteän puhelinverkon palvelut
  • Langattoman verkon telepalvelut
  • Satelliittiviestintäpalvelut
  • Tietokoneiden ohjelmointi- ja konsultointipalvelut
  • Tietojenkäsittely- ja internet-palvelinpalvelut
  • Verkkoportaalit
  • Palvelinympäristöjen ylläpitopalvelu
  • Varmistus- ja tallennuspalvelut
  • Tietohallintopalvelut
  • Sovelluspalvelut.

Ohjelmistojen ostot ja käyttöoikeudet kirjataan muiden palveluiden ostoihin silloin, kun niitä ei käsitellä aktivoitavana investointimenona.

5.10.2.4 Rahoitus- ja pankkipalvelut

Rahoitus- ja pankkipalveluihin kirjataan rahoituksen välittämiseen ja sijoitustoimintaan liittyvät palvelut, peruspankkipalvelut, talletus- sekä lainapalvelut.

5.10.2.5 Työvoiman vuokraus

Tähän kuuluu tilapäisen työvoiman hankinta asiakkaille korvaamaan tai täydentämään asiakkaan työvoimaa. Työllistetyt henkilöt ovat työsuhteessa työvoimaa vuokralle antavaan yritykseen. Työvoiman vastaanottavat yksiköt huolehtivat vuokratyöntekijöiden työnjohdosta ja valvonnasta.

Tähän kuuluu työvoiman vuokraus kaikilta toimialoilta, mm.:

  • tietotekniikan ja viestintäalan työntekijät
  • toimistotyöntekijät
  • teollisuus- ja rakennustyöntekijät
  • kuljetus- ja varastotyöntekijät
  • hotelli- ja ravintolatyöntekijät
  • maatalouden työntekijät
  • lääkäri- ja sairaanhoitohenkilöstö
  • muiden toimialojen vuokratyövoima.
5.10.2.6 Painatukset, ilmoitukset ja markkinointi

Painatus-, ilmoitus- ja mainospalvelut suunnitteluineen sekä markkina- ja mielipidetutkimuspalvelut, tuki-ilmoitukset yms. menot; myös digitaalinen mainonta.

5.10.2.7 Posti- ja kuriiripalvelut

Postin yleispalvelut ja muut posti-, jakelu- ja kuriiripalvelut.

5.10.2.8 Vakuutukset

Omaisuus- ja vastuu- yms. vakuutukset, ei kuitenkaan maakunnan työnantajana maksamia sosiaalivakuutusmaksuja. Tänne kirjataan myös potilasvakuutuksen maksuvastuu. 19

Talousarvioseurantaa varten kirjanpitoon voidaan avata tilikauden ajaksi Sisäiset vakuutusmaksut -kulutilit palveluittain ja kulutilien vastatiliksi tuottotili, joka talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailussa merkitään muihin rahoitustuottoihin. Tilinpäätöksessä sisäiset vakuutusmaksutilit eliminoidaan vastakirjauksin.

5.10.2.9 Puhtaanapito- ja pesulapalvelut

Puhtaanapitoon kuuluvat viemäri- ja jätevesihuolto (jätevesimaksut), jätehuolto (jätehuoltomaksut), rakennusten puhdistus- ja siivouspalvelut jne. Pesulapalveluihin kuuluvat esimerkiksi vaatteiden pesu ja huolto.

5.10.2.10 Rakennusten ja alueiden rakentamis- ja kunnossapitopalvelut

Kunnossapitolaskuissa veloitetaan usein myös materiaalikuluja. Vähäiset materiaalikulut voidaan kirjata kunnossapitopalveluihin. Yleisperiaatteena voidaan katsoa, että jos kunnossapitopalvelun laskussa on alle puolet materiaalikuluja, tai jos materiaalikuluja ei voida erottaa, ne voidaan kirjata kunnossapitopalveluihin.

Tähän kuuluvat muun muassa:

  • Vesirakenteiden (padot) rakentamis- ja kunnossapitopalvelut, jos ne kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi
  • Urakoitsijoille maksetut urakkasummat, mikäli ne kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi
  • Hissihuoltomaksut
  • Nuohousmaksut.
5.10.2.11 Koneiden, kaluston ja laitteiden rakentamis- ja kunnossapitopalvelut

Koneiden, kaluston, laitteiden ja kuljetusvälineiden rakentamis-, kunnossapito-, huolto- ja korjauspalvelujen ostot. Kunnossapitolaskuissa laskutetaan usein myös materiaalikuluja. Vähäiset materiaalikulut kirjataan kunnossapitopalveluihin. Yleisperiaatteena voidaan katsoa, että jos kunnossapitopalvelun laskussa on alle puolet materiaalikuluja, tai jos materiaalikuluja ei voida erottaa, ne voidaan kirjata kunnossapitopalveluihin.

5.10.2.12 Majoitus- ja ravitsemispalvelut

Majoitus- ja ravitsemispalveluja ovat esimerkiksi hotelli- ja ravintolapalvelut, ruoka- ja tarjoilupalveluiden osto yritykseltä, toiselta maakunnalta, kunnalta, kuntayhtymältä tai toiselta maakunnan yksiköltä sekä virka- ja työehtosopimusten mukaiset ateriakorvaukset. Tositteelta tulee käydä ilmi mm. osallistujat ja tilaisuuden/majoituksen tarkoitus.

5.10.2.13 Matkustus- ja kuljetuspalvelut

Henkilökuljetukset, potilaskuljetukset mukaan lukien, myös mm. sairaankuljetuspalvelujen osto. Matkustuspalveluja ovat myös luottamushenkilöiden ja henkilöstön virka- yms. matkoista aiheutuneet ml. koulutukseen liittyvät matkakustannukset (ei majoitus- ja ravitsemispalvelut), verottomat päivärahat ja kilometrikorvaukset, tavaroiden rahti- ja rahtivakuutus- yms. palvelut.

5.10.2.14 Sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat muun muassa laboratorio- ja röntgenpalvelut, kun ne ovat ns. välituotepalvelun luonteisia, osa kokonaispalvelua, myös mm. ensivastehoitopalvelut, henkilöstön terveydenhuoltopalvelut, perhehoidon käynnistämis- ja kulukorvaukset. Lääkäri- ja sairaanhoitohenkilöstön vuokraus on henkilöstön vuokrausta, ei sosiaali- ja terveyspalvelujen ostoa.

5.10.2.15 Koulutus- ja kulttuuripalvelut

Koulutuspalveluihin kuuluvat kurssi-, osallistumis- ja ilmoittautumismaksut (ei matkakustannukset ja päivärahat). Myös sellaiset opettajien ja luennoitsijoiden palkkiot, joista ei peritä ennakonpidätystä eikä suoriteta sosiaaliturvamaksua.

5.10.2.16 Muut yhteistoimintaosuudet

Muun muassa osuudet ympäristöterveydenhuollon kustannuksiin, osuudet aluepelastuslaitokselle ja jäsenmaksut maakuntien keskusjärjestöille ym. osuudet (ns. kollektiivipalvelut), jotka eivät ole asiakaspalvelujen ostoja, ja joita ei voida lukea mihinkään edellä olevaan Muiden palvelujen ostot -menolajin alakohtaan.

5.10.2.17 Muut palvelut

Kaikki ne palvelujen ostoista aiheutuneet menot, jotka eivät kuulu edellä oleviin kohtiin. Tähän kuuluvat mm. vartiointipalvelut, työpuku- ja työkalukorvaukset, katsastusmaksut, lääketieteelliset ruumiinavauskustannukset yms. palvelut. Myös musiikin käyttölupa, valokopioiden tekijänoikeuskorvaus ja korvaus musiikin julkisesta esittämisestä.

5.11 Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta

Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin luetaan mm. toimisto- ja koulutarvikkeet, kirjallisuus, elintarvikkeet, vaatteisto, lääkkeet ja hoitotarvikkeet, puhdistusaineet ja -tarvikkeet, poltto- ja voiteluaineet sekä lämmön, veden ja sähkön hankintamenot. Sen sijaan jätevesimaksut kuuluvat palvelujen ostoihin.

Kuluerään Aineet, tarvikkeet ja tavarat sisällytetään näiden hyödykkeiden tilikauden aikaiset suoriteperusteiset ostot. Aineiden ja tarvikkeiden hankintamenon aktivoinnissa ja kuluksi kirjaamisessa voidaan maakunnassa noudattaa vaihtoehtoisia menettelytapoja:

  • Hankintameno kirjataan Ostot tilikauden aikana -tilille ja tilinpäätöksessä ostojen kuluvaikutusta oikaistaan taseeseen merkittävällä varaston muutoksella 20 .
  • Hankintameno kirjataan ao. vaihto-omaisuuserää koskevalle varastotilille ja sen jälkeen aine- ja tarvikekäytön mukaisesti toimintayksikön kuluksi.

Kirjaustavasta riippumatta tuloslaskelmassa esitetään yksi erä Aineet, tarvikkeet ja tavarat 21 .

5.11.1 Toimistotarvikkeet

Erilaiset toimistotarvikkeet kuten kirjoitustarvikkeet, monistusaineet ja -tarvikkeet, lomakkeet, kirjekuoret, arkistokansiot, askarteluvälineet ja -aineet yms. sekä IT-tarvikkeet.

5.11.2 Kirjallisuus

Kaikki kirjat sekä sanoma- ja aikakauslehdet, kartat, esitteet, levyt, kasetit jne.

5.11.3 Elintarvikkeet

Ruoka-aineet ja ruoanlaitossa tarvittavat muut aineet ja pienehköt tarvikkeet.

5.11.4 Vaatteisto

Vaatteistoon kuuluvat kaikki vaatteisto, kengät, sisustustekstiilit, liinavaatteisto, suojavaatteet, kertakäyttövaatteet ja muut tekstiilivalmisteet, myös opetusmateriaalina käytetyt tekstiilivalmisteet sekä esimerkiksi pelastustoimen suojalasit.

5.11.5 Lääkkeet

Tilille kirjataan ainoastaan lääkkeet.

5.11.6 Hoitotarvikkeet

Hoitoaineet ja hoitotarvikkeet, myös röntgenfilmit ja kehitysaineet, tutkimuslaitteiden tulostustarvikkeet yms. Myös lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyvät apuvälineet kuten proteesit, peruukit tms.

5.11.7 Puhdistusaineet ja -tarvikkeet

Siivous- ja puhdistusvälineet ja -tarvikkeet kuten pesu-, puhdistus- ja kiillotusaineet, saniteettitarvikkeet.

5.11.8 Poltto- ja voiteluaineet

Ajoneuvojen, koneiden jne. poltto- ja voiteluaineet (ei lämmitykseen kuuluvia poltto- ja voiteluaineita).

5.11.9 Lämmitys

Kaukolämmön ja -kylmän hankinta sekä lämmitysaineet apuaineineen ja lämmitystarvikkeet.

5.11.10 Sähkö ja kaasu

Sähköenergia, sähkölämmitys ja sähkön siirto sekä kaasumaisten polttoaineiden jakelupalvelut putkiverkoston kautta. Sähkön ja kaasun käyttöön liittyvät tarvikkeet kuten lamput ja sulakkeet.

5.11.11 Vesi

Käyttövesimaksut eli veden puhdistus- ja jakelumaksut (sen sijaan jätevesimaksut kuuluvat kululajiin Puhtaanapito- ja pesulapalvelut ).

5.11.12 Kalusto

Muu kuin pysyvien vastaavien hyödykkeisiin luettava kalusto ja välineistö, eli kertapoistoisen kaluston ja välineistön hankinta, esimerkiksi tablet-laitteet, e-kirjan lukulaitteet, tietokoneiden oheislaitteet kuten näytöt, näppäimistöt, printterit, skannerit, kaapelit sekä puhelimet, puhelinvastaajat, antennit, murto- ja palohälytysjärjestelmät, televisiot, videot, dvd-/blu-ray -laitteet, monitorit ja projektorit, video- ja digitaalikamerat, radiovastaanottimet, vahvistimet ja kaiuttimet. Lisäksi mm. pelastustoimen korjaustarvikkeet ja varaosat, työkalut ja välineet.

5.11.13 Rakennusmateriaali

Rakennusaineet ja -tarvikkeet kuten sora, sementti, puuaines, tiilet, naulat, tapetit, maalit, lakat, lvi-tarvikkeet ym. rakennusmateriaali.

5.11.14 Muu materiaali

Kaikki ne menot aineiden ja tarvikkeiden ostoista, joita ei voida kirjata muihin edellä oleviin materiaalin ostojen alakohtiin. Esimerkiksi näyttöpäätelasit kirjataan tänne.

5.12 Avustukset

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta

Avustukset sisältävät kotitalouksille maksetut tuet ja avustukset samoin kuin yhteisöille myönnetyt tuet ja avustukset.

Tietotarpeet, jotka voidaan raportoida muunkin laskentatunnisteen ja raportointihierarkian kuin tilin kautta:

Omaishoidon tuki

Tähän kirjataan omaishoitajalle maksetut palkkiot.

Omaishoidon tuki ei ole palkkaa vaan ennakkoperintälain 6 §:n mukaista korvausta. Maakunta ei maksa niistä työnantajan sosiaaliturvamaksua. Ennakonpidätys toimitetaan, jos hoitajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Alaikäisen lapsen vanhemmalle maksetusta omaishoidon tuesta toimitetaan ennakonpidätys rekisterimerkinnästä riippumatta. (Ks. myös kohta 6.9.2 Henkilösivukulut ).

Toimeentulotuki

Valtion rahoitusta ja raportointia varten kirjanpidossa tarvitaan seuranta eri perustein myönnettäville toimeentulotuen menoille: Täydentävä toimeentulotuki ja Ehkäisevä toimeentulotuki . Tieto voidaan tuottaa myös laskentatunnisteen osalla.

Omalle tililleen merkitään saadut Toimeentulotuen takaisinperinnät yhteensä.

Vammaisille annetut avustukset

Pääsääntöisesti kaikki vammaisille annetut avustukset merkitään Avustuksiin kotitalouksille . Esimerkiksi sellaiset vammaisille suunnatut tukitoimet, joissa maakunta korvaa tietyt, tuen saajan itse hankkimat tavarat tai palvelut (mm. päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet, asunnon muutostyöt, ylimääräiset vaatetuskustannukset tai erityisravinnosta aiheutuvat kustannukset). Myös vammaisten matkoihin annetut avustukset (mm. taksisetelit) tai tavarana annetut avustukset.

Jos maakunta työnantajana maksaa henkilökohtaisen avustajan palkkion suoraan avustajalle ja maksaa palkkiosta sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut yms. lakisääteiset maksut, palkkio kuuluu luonteensa mukaisesti menolajiin Palkat ja palkkiot . Jos palkkio maksetaan eri työnantajan y-tunnuksen kautta (mm. sijaismaksajana), kirjataan koko palkkion määrä asiakaspalvelujen ostoihin.

Muut avustukset kotitalouksille

Kotitalouksille maksetut muut avustukset kuten erilaiset apurahat, korvaus itse järjestetystä maatalouslomituksesta sekä mm. veroton kuntoutus-, ahkeruus- tai terapiaraha. Jos maakunta osallistuu eläinlääkintähuoltolain 16 §:n perusteella eläinlääkärin hyötyeläimelle antamasta eläinlääkärinavusta aiheutuneisiin kustannuksiin, esimerkiksi käynti- tai toimenpidemaksuihin, merkitään tämä avustukseksi.

Avustukset yhteisöille

Yhteisöille myönnettävät avustukset. Tällaisia ovat muun muassa erilaisille yrityksille, julkisyhteisöille, yhdistyksille ja seuroille maksettavat toiminta-avustukset sekä säätiölle maksettava säädepääoma (ei ole taseeseen muihin osuuksiin aktivoitava meno). Katso tarkempi erittely JHS-XBRL-taksonomiasta ja sektoriluokituksesta.

Esimerkiksi kalanpoikasten hankinta kalastuskunnille.

5.13 Muut toimintakulut

Käytetään laskentakaavoissa: Maakunta

Muihin toimintakuluihin sisältyvät mm. vuokrakulut ja maakunnan maksamat välittömät verot, esimerkiksi liiketoiminnan yhteisövero 22 ja välilliset verot kuten jätevero. Tähän kuuluu myös arvonlisävero omasta käytöstä tai luontoisetuateriasta siltä osin kuin sitä ei voida kohdistaa ao. kululajiin. Vuokrakulut voidaan esittää tuloslaskelmassa myös omalla rivillään, mikäli niiden määrä toimintakuluissa on olennainen. Myyntiin liittyvät kuluerät kuten myyntisaamisista syntyneet luottotappiot sekä välilliset verot, jotka eivät perustu välittömästi myynnin määrään, vähennetään tuloslaskelmassa muina toimintakuluina. Myyntiin liittyvistä kulueristä myyntirahdit ja myyntiprovisiot kirjataan luonteensa mukaiseen kululajiin.

Oikaisuerät kirjataan ensisijaisesti kulu- tai tuottolajiin, johon oikaistava liiketapahtuma on kirjattu.

Maakunnan tai muun konsernitilinpäätökseen yhdisteltävän yhteisön erillistilinpäätökseen sisältyvät välittömät verot ja laskennalliset verot sekä tytäryhteisön verotusperusteisten varausten ja poistoeron muutoksesta johtuvat laskennalliset verot merkitään maakunnan konsernituloslaskelmassa tilikauden veroihin ja laskennallisiin veroihin.

Erikseen on ilmoitettava muihin toimintakuluihin sisältyvä pakollisten varausten muutos.

5.13.1 Vuokrakulut

Vuokrakulujen yhteismäärästä tulee eritellä sisäiset vuokrakulut. Asuntojen sekä muiden rakennusten ja huoneistojen vuokriin sisältyvät sekä ulkoiset että sisäiset vuokrat (tai yhtiövastikkeet) rakennuksista ja huoneistoista.

Ns. elinkaarimallin, PPP-mallin tai kumppanuussopimuksen perusteella maksetut kokonaispalvelumaksut erotetaan omaksi eräkseen, koska alijäämä- ja velkaraportoinnissa raportoidaan tietoja tällaisiin hankkeisiin liittyen mm. palvelumaksuista. 23 Erikseen on ilmoitettava vuoden aikana maksetut hankkeen palvelumaksut (sis. vuokrakulut ja maksut palveluista). 24

Koneiden ja laitteiden vuokriin kirjataan muun muassa vuokrattujen koneiden ja kaluston ja kuljetusvälineiden (myös toimistokoneiden ja -laitteiden) vuokramenot mukaan lukien leasingvuokrat ja niihin sisältyvät vakuutusmaksut. Muihin vuokrakuluihin kirjataan esimerkiksi vaatteiston vuokrat. Sen sijaan esimerkiksi työkoneurakoitsijalle maksetut työsuoritusten korvaukset luetaan muiden palvelujen ostoihin.

Alla on erikseen ilmoitettavat tiedot ulkoisista vuokrakuluista, joka voidaan raportoida muunkin laskentatunnisteen ja raportointihierarkian kuin tilin kautta:

  • Maa- ja vesialueiden vuokrat
  • Rakennusten ja huoneistojen vuokrat
  • Koneiden ja laitteiden vuokrat
  • Muut vuokrat.

5.13.2 Muut kulut

Muihin kuluihin kuuluvat mm. jäsenmaksut muille yhteisöille kuin maakuntien keskusjärjestöille sekä verotilin ilmoitusten myöhästymismaksut. Myös takaustappiot kirjataan tänne 25 . Erikseen on ilmoitettava maksetut korvaukset takausvastuista yhteensä ja siitä julkisyhteisöille maksetut.

Varastotilien oikaisut ja muut oikaisuerät kirjataan ensisijaisesti kulu- tai tuottolajiin, johon oikaistava liiketapahtuma on kirjattu.

5.13.2.1 Jätevero

Maakunnan maksama jätevero kirjataan erikseen muista välillisistä ja välittömistä veroista.

5.13.2.2 Muut välilliset ja välittömät verot

Välillisiin ja välittömiin veroihin kirjataan mm. ajoneuvovero, käyttövoimavero sekä arvonlisävero omasta käytöstä tai luontoisetuateriasta siltä osin, kun sitä ei voida kohdistaa ao. kululajiin. Lisäksi muita vastaavia veroja ovat kiinteistövero ja liiketoiminnan yhteisövero.

Maakunnan tai muun konsernitilinpäätökseen yhdisteltävän yhteisön erillistilinpäätökseen sisältyvät välittömät ja laskennalliset verot sekä tytäryhteisön verotusperusteisten varausten ja poistoeron muutoksesta johtuvat laskennalliset verot merkitään maakunnan konsernituloslaskelmassa tilikauden veroihin ja laskennallisiin veroihin. Maakunnan konserniin kuuluvan osakeyhtiön maksama yleisradiovero kirjataan konsernitilinpäätöksessä muihin välillisiin ja välittömiin veroihin.

5.13.2.3 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot

Olennaiset pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot kirjataan muina toimintakuluina 26 . Nämä luovutustappiot on ilmoitettava erikseen sekä eriteltävä tilinpäätöksen liitetiedoissa.

5.13.2.4 Luottotappiot toimintatuotoista (myyntisaamiset)

Muihin kuluihin kuuluvat myyntisaamisista syntyneet luottotappiot.

Arvonlisäverollisen toiminnan myyntisaamisten luottotappiot vähennetään arvonlisäveroilmoituksessa myynnin vähennyksenä.

5.13.2.5 Takaustappiot ja niiden takaisinperinnät

Muihin kuluihin kuuluvat annetuista takauksista syntyneet tappiot.

Omalle tililleen merkitään saadut Takauskorvausten takaisinperinnät yhteensä ja siitä julkisyhteisöiltä saadut tulot.

5.14 Osuus osakkuusyhteisöjen voitoista (tappioista)

Käytetään laskelmakaavoissa: Kons

Osuus osakkuusyhteisön tilikauden voitosta tai tappiosta esitetään konsernituloslaskelmassa toimintatuottojen ja -kulujen ryhmässä nimikkeellä Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) .

5.15 Valtion rahoitus

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Maakunnan tuloslaskelman valtion rahoitukseen sisältyy maakunnalle myönnetty yleiskatteellinen rahoitus, joka vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen sekä maakunnan muiden lakisääteisten tehtävien laskennallisia kustannuksia.

Maakunta voi hakemuksesta saada harkinnanvaraista lisärahoitusta valtiolta erityisen poikkeuksellisten tai tilapäisten taloudellisten vaikeuksien vuoksi.

Lisäksi maakunnalle kohdistetaan erillisrahoitusta , joka perustuu erityislainsäädäntöön ja jonka käyttökohde on määritelty rahoitusta myönnettäessä. Tämä rahoitus on harkinnanvaraista ja se kohdistuu osalle tai kaikille maakunnista. Tuloslaskelmaan kirjataan vain se osa erillisrahoituksesta, jota ei välitetä eteenpäin. Pääsääntöisesti erillisrahoitus on toimeksiantosopimukseen perustuva tapahtuma, joka on luonteeltaan taseessa käsiteltävä toimeksiantovara. Erityislainsäädännöstä voi tulla raportointia koskevia vaatimuksia (esimerkiksi laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä ).

Valtion ns. täyden korvauksen periaatteella maksamat korvaukset (valtionavustukset) maakunnan suoritteista sisältyvät Myyntituottoihin . Pysyvien vastaavien hyödykkeeseen ja muuhun pitkävaikutteiseen menoon saadut valtionosuudet ja -avustukset vähennetään hankintamenosta. Muut valtiolta saadut tuet ja avustukset merkitään toimintatuottoihin kohtaan Muut tuet ja avustukset . Valtiolta saatava alv-palautus on taseeseen kirjattava läpikulkuerä.

Valtion rahoituksen tilitykset

Valtion rahoitus kirjataan tilinpäätöksessä tilitysten ja päätösten mukaan suoriteperustetta vastaavalla tavalla 27 . Valtion rahoitus tulee eritellä kirjanpidossa ja tilinpäätöksen liitetiedoissa seuraaviin eriin:

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus
  • Muiden tehtävien rahoitus

5.16 Rahoitustuotot ja -kulut

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Rahoitustuotoissa ja -kuluissa ilmoitetaan rahoitustoiminnan luonteiset tuotot ja kulut.

Pääsääntöisesti korko ja muu rahoitustulo ja -meno jaksotetaan sen tilikauden tuotoksi tai kuluksi, jolta sen suoritusvelvollisuus ajan kulumisen perusteella syntyy. Suoriteperusteesta poiketaan kuitenkin siten, että verojen korot kirjataan tuotoksi tai kuluksi tilikaudelle, jona korkosuoritus tilityksen perusteella saadaan tai suoritetaan.

Rahoitustuotot

Rahoitustuotoista ilmoitetaan erikseen korkotuotot ja muut rahoitustuotot.

Rahoituskulut

Rahoituskuluissa ilmoitetaan erikseen korkokulut ja muut rahoituskulut. Toiminta- tai rahoitusavustusta liikelaitokselle tai muulle taseyksikölle ei käsitellä rahoituskuluna vaan kuluryhmässä Avustukset .

Jos rahoitusomaisuudesta kirjanpitolain 5:2 § :n tai pysyvien vastaavien sijoituksesta kirjanpitolain 5:13 § :n perusteella tehty kulukirjaus (arvonalennus) osoittautuu viimeistään tilikauden päättymispäivänä aiheettomaksi, se on kirjattava kulukirjauksen oikaisuksi, kuitenkin korkeintaan hankintamenoonsa. ( KPL 5:16 § ).

5.16.1 Korkotuotot

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Korkotuotoissa ilmoitetaan antolainoista, muista sijoituksista ja talletuksista sekä maksuliikennetileiltä saadut korkotuotot suoriteperusteen mukaisesti jaksotettuna. Jos on nostettu lyhytaikainen laina sijoitustarkoituksessa tulon tuottamiseksi, siitä saatu negatiivinen korkomeno merkitään korkotuloksi.

Korkotuotoista on eriteltävä koronvaihto- ja korkotermiinisopimuksiin liittyvät korkotuotot.

5.16.2 Muut rahoitustuotot

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Muihin rahoitustuottoihin sisällytetään osingot ja osuuspääomien korot, liikelaitoksen tai muun taseyksikön peruspääoman tuotto, korvaus jäännöspääomasta laskennallisesti eriytetyltä liiketoiminnalta, viivästyskorot, ei-suojaavan koronvaihtosopimuksen korkotuotot sekä kurssivoitot rahoituslainoista. Arvopapereiden luovutusvoitot on lisäksi ilmoitettava erikseen.

Muista rahoitustuotoista on eriteltävä koronvaihto- ja korkotermiinisopimuksiin liittyvät rahoitustuotot.

Jos maakunta on saanut vuoden aikana omistamastaan yhtiöstä osinkoja yli 100.000 euroa, pitää luku eritellä. Erikseen on ilmoitettava myös takauksista saadut tulot (takausprovisiot) yhteensä ja siitä julkisyhteisöiltä saadut tulot.

5.16.3 Korkokulut

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Korkokuluihin kuuluvat pitkäaikaisista ja lyhytaikaisista lainoista maksetut korot. Jos lainan vaihtuva korko on ollut negatiivinen ja siitä on saatu tuloa, merkitään tulo ko. kulutilin hyvitykseksi. Jos lyhytaikainen laina on kuitenkin nostettu sijoitustarkoituksessa tulon tuottamiseksi, merkitään siitä saatu tulo korkotuloksi.

Suojaamistarkoituksessa tehdyn johdannaissopimuksen kulut ja tuotot kirjataan korkokuluihin. Johdannaissopimuksen perusteella saatu korko merkitään ko. tiliryhmän hyvitykseksi (oikaisueräksi) erilliselle tilille. Lisäksi samalle tilille merkitään johdannaissopimuksen perusteella veloitukseksi maksettava korko. 28

Korkokuluista on eriteltävä koronvaihtosopimusten korkomenot ja -tuotot (jos nettokäsittely) sekä korkotermiinisopimuksiin liittyvät korkokulut.

5.16.4 Muut rahoituskulut

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Muita rahoituskuluja ovat mm. korvaus peruspääomasta liikelaitokselta tai muulta taseyksiköltä tai korvaus jäännöspääomasta laskennallisesti eriytetyltä liiketoiminnalta (maakunnalle). Muita rahoituskuluja ovat lisäksi mm. verotilityskorot, viivästyskorot, ei-suojaamistarkoituksessa tehdyn koronvaihtosopimuksen korkokulut, takaus-, luotto- ja luottokorttiprovisiot samoin kuin muut koron lisäksi rahoituslainasta johtuvat kulut kuten kurssitappiot sekä lainasaamisiin ja rahoitusomaisuuteen kuuluvien arvopapereiden 29 ja muiden sellaisten rahoitusvarojen arvonalentumiset. Lainasaamisista aiheutuneet luottotappiot, myös sosiaalisen luototuksen luottotappiot, ovat muihin rahoituskuluihin sisältyviä arvonalentumisia.

Muista rahoituskuluista on eriteltävä koronvaihto- ja korkotermiinisopimuksiin liittyvät rahoituskulut. 30

Lisäksi muissa rahoituskuluissa esitetään arvonalentumiset pysyviin vastaaviin kuuluvien muiden sijoitusten kuin pysyvien vastaavien osakkeiden ja -osuuksien hankintamenosta. Pysyvien vastaavien osakkeiden ja -osuuksien (toimialasijoittamisen 31 ) arvonalennukset esitetään poistojen ja arvonalentumisten ryhmän erässä Arvonalentumiset .

Jos rahoitusomaisuudesta kirjanpitolain 5:2 §:n tai pysyvän vastaavan sijoituksesta kirjanpitolain 5:13 §:n perusteella tehty kulukirjaus osoittautuu viimeistään tilikauden päättymispäivänä aiheettomaksi, se on oikaistava samassa erässä, mihin kulukirjaus on tehty.

5.17 Poistot ja arvonalentumiset

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Poistot ja arvonalentumiset esitetään kahtena eränä tuloslaskelmassa: suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset. Jos pysyviin vastaaviin kuuluvan hyödykkeen tai sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi vielä poistamatonta hankintamenoa pienempi, erotus on kirjattava arvonalennuksena kuluksi ( KPL 5:13 § ). Maakunnassa tulonodotusten lisäksi tarkastellaan hyödykkeen palvelutuotantokykyä.

5.17.1 Suunnitelman mukaiset poistot

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Poistoina esitetään kaikki suunnitelman mukaiset poistot pysyviin vastaaviin kuuluvien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista. Suunnitelman mukaiset poistot on eriteltävä tase-erittäin liitetiedoissa.

Luottotappioita ei sisällytetä poistoihin, vaan ne ilmoitetaan muissa varsinaisen toiminnan kuluissa taikka muissa rahoituskuluissa saatavan luonteesta riippuen.

Lisäpoisto, joka tehdään suunnitelman mukaisten poistojen kohteena olevasta aineettomasta tai aineellisesta hyödykkeestä sen vuoksi, että poistosuunnitelmaa on perustellusti muutettu, merkitään suunnitelman mukaiseksi poistoksi. Olennainen lisäpoisto on eriteltävä tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Suunnitelmanmukaiset poistot ovat aina ensisijaisia arvonalennuksena vähentämiseen nähden.

5.17.2 Kertaluonteiset poistot

Kertaluonteisina poistoina käsitellään muut kuin suunnitelman mukaiset poistot eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot sekä muut lisäpoistot.

5.17.2.1 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot

Poistettavan pysyvien vastaavien hyödykkeen luovutuksesta aiheutunut epäolennainen luovutusvoitto ja -tappio merkitään poistojen oikaisuna poistoihin, ellei sitä ole merkitty toiminnan muiksi tuotoiksi tai kuluiksi (pääsääntö) eikä satunnaisiksi eriksi 32 . Suunnitelmapoistojen oikaisuina kirjatut luovutusvoitot ja -tappiot sisältyvät pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuottoihin, eikä niitä oikaista rahoituslaskelmassa.

5.17.3 Omistuksen eliminointierot

Käytetään laskelmakaavoissa: Kons

Eliminointiero osakkeiden tai osuuksien hankintamenon ja hankintahetken oman pääoman osuuden välillä merkitään konsernituloslaskelmassa perustamis- tai hankintatilikaudella poistojen ja arvonalentumisten ryhmään, omaksi rivikseen Omistuksen eliminointierot, ja sen jälkeisillä tilikausilla edellisten tilikausien yli- tai alijäämään. Positiiviset ja negatiiviset tulosvaikutteiset eliminointierot eritellään konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Itse perustetun tytäryhteisön osakkeiden tai osuuksien hankintameno eliminoidaan yhtiöön sijoitettua omaa pääomaa vastaan tai omistusosuuden ollessa alle sataprosenttinen, konsernin omistuksen mukaista osuutta vastaan. Jos osakkeiden tai osuuksien hankintameno poikkeaa yhtiön omaan pääomaan kirjatusta määrästä, eliminointiero kirjataan konsernin edellisten tilikausien yli- tai alijäämään. Perustamistilikaudella ero kirjataan tuloslaskelman erään Omistuksen eliminointierot ja sen jälkeisillä tilikausilla edellisten tilikausien yli- tai alijäämään.

Hankitun tytäryhteisön hankinta-ajankohdan mukainen oman pääoman osuus ja osakkeiden tai osuuksien hankintameno poikkeavat usein toisistaan. Osakkeiden tai osuuksien hankintameno eliminoidaan tytäryhteisön oman pääoman eristä hankintahetkellä konsernille kuuluvaa osuutta vastaan. Eliminointiero osakkeiden tai osuuksien hankintamenon ja hankintahetken oman pääoman osuuden välillä merkitään hankintatilikaudella konsernituloslaskelmassa Poistojen ja arvonalentumisten ryhmään, erään Omistuksen eliminointierot . Hankintatilikauden jälkeen eliminointiero kirjataan edellisten tilikausien yli- tai alijäämään.

Hankintamenomenetelmää käytettäessä keskinäinen omistus eliminoidaan vähentämällä hankintameno sekä tytäryrityksen hankinta-ajankohdan mukaisesta omasta pääomasta määrä, joka vastaa konsernin omistusosuutta. Jos hankintameno on suurempi kuin oma pääoma, syntyy konserniaktiivaa, ja jos hankintameno on pienempi kuin oma pääoma, syntyy konsernipassiivaa. Konserniaktiiva ja konsernipassiiva kohdennetaan pääsääntöisesti omaisuus- ja velkaerille, joista niiden katsotaan johtuvan. Se osa konserniaktiivasta, joka ei ole kohdennettavissa merkitään konserniliikearvoksi ja poistetaan vaikutusaikanaan. Jos vaikutusaikaa ei voida luotettavalla tavalla arvioida, konserniliikearvo poistetaan kymmenessä vuodessa. Kohdistamaton konsernipassiiva eli konsernireservi kirjataan tuotoksi kulukirjausten tai realisoituneiden tulojen mukaan.

5.17.4 Arvonalentumiset

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Arvonalentumiseksi merkitään maakunnan tilinpäätöksessä pysyvien vastaavien maa- ja vesialueiden, ennakkomaksujen ja keskeneräisten hankintojen sekä toimialasijoittamisen osakkeiden ja -osuuksien sekä aineettomien hyödykkeiden, joista ei tehdä suunnitelman mukaisia poistoja, arvonalentumiset. Ne esitetään tuloslaskelmassa poistojen ja arvonalentumisten ryhmässä erikseen erässä Arvonalentumiset .

Muissa rahoituskuluissa esitetään pysyvien vastaavien sijoitusten ryhmään kuuluvien joukkovelkakirjalainasaamisten, muiden lainasaamisten ja muiden saamisten arvonalentumiset. Arvonalentumisten käsittelystä on kaaviokuva liitteenä 2 .

Arvonalennus voi tulla kysymykseen maakunnan liiketoiminnassa ja muussa tuloa tuottavassa toiminnassa, jossa hyödykkeen tuottoarvo määritetään suhteessa tämän toiminnan tulonodotuksiin 33 . Tarkastelussa otetaan tällöin huomioon tulevaisuudessa kertyvien tulojen nykyarvo, jos hyödykkeen tuottamat tulot jakautuvat pitkälle aikavälille. Mikäli kysymyksessä on pitkäaikainen sijoitus, vastaa siihen liittyviä tulonodotuksia parhaiten todennäköinen luovutushinta.

Suunnitelmanmukaiset poistot ovat aina ensisijaisia arvonalennuksena vähentämiseen nähden. Jos poistonalainen hyödyke kuitenkin esimerkiksi tuhoutuu tulipalossa kokonaan tai hyödykkeen tulonodotukset muuttuvat olennaisesti tai poistuvat kokonaan sen käyttötarkoituksen muutoksen takia, esitetään kulukirjaus tuloslaskelmassa erikseen arvonalentumisena (Pysyvien vastaavien hyödykkeiden arvonalentumiset).

Arvonalennus on kirjattava, jos arvonalentuminen arvioidaan pysyväksi. Liitetietona on ilmoitettava arvonalennusten määrä, ellei niitä ole merkitty erikseen tuloslaskelmaan.

Aiheettomaksi osoittautunut arvonalennus on oikaistava siinä tuloslaskelman ryhmässä, jossa kulukirjaus on tehty (KPL 5:16 §) . Aiheettomaksi osoittautuneen arvonalennuksen oikaisusta on annettava selvitys liitetiedoissa.

5.18 Satunnaiset tuotot ja kulut / Satunnaiset erät

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Kirjanpitolaista on kumottu satunnaisia tuottoja ja kuluja koskevat säännökset. Maakunnan tuloslaskelmassa poikkeukselliset erät käsitellään kuitenkin Satunnaisten tuottojen ja kulujen ryhmässä.

Maakunnassa satunnaisiksi tuotoiksi ja kuluiksi katsotaan sellaiset tulot ja menot, jotka perustuvat maakunnan tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin.

Satunnaisia tuottoja ja kuluja saattaa syntyä mm.

  • toiminnan yhtiöittämisestä tai lopettamisesta aiheutuvasta suurehkosta pysyvien vastaavien hyödykkeen luovutusvoitosta tai -tappiosta 34
  • vahingonkorvauksista ja sopimussakoista
  • vakuutusturvan ylittävistä kertaluonteisista vahingoista.

Ko. kulujen ja tuottojen on oltava olennaisia, tavanomaisesta toiminnasta poikkeavia ja kertaluonteisia. Muutoin ne kirjataan muihin toimintakuluihin. Satunnaisuutta tulee tulkita suppeasti. Tyypillistä on, että satunnaisia eriä ei esiinny jokaisena tilikautena.

Tuloslaskelman liitteenä on annettava satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin sisältyvistä eristä selvitys. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot on lisäksi ilmoitettava erikseen.

5.19 Tilinpäätössiirrot

Käytetään laskelmakaavoissa: Kons

Tilinpäätössiirrot tarkoittavat maakunnan konsernitilinpäätöksessä liikelaitoksen ja tytäryhteisöjen poistoeron ja verotusperusteisten varausten muutosta.

Poistoeron muutos / Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)

Käytetään laskelmakaavoissa: LL, Kons

Investointivarauksen käyttö pysyvien vastaavien poistonalaisen hyödykkeen hankintamenon kattamiseen kirjataan varauksen vähennyksenä (+) tuloslaskelmaan. Varauksen vähennystä kumoamaan tuloslaskelmaan merkitään varauksen käyttöä vastaava poistoeron lisäys (-). Investointivarauksen käyttö merkitsee investointivarauksen muuttamista poistoeroksi, jota varauksen käyttövuonna ja seuraavina tilikausina vähennetään enintään kyseisen pysyvien vastaavien hyödykkeen kunkin tilikauden suunnitelmapoiston verran. 35 Kertyneen poistoeron purkaminen siten, että poistamatta oleva hankintamenon osa lisääntyisi, ei ole hyvän kirjanpitotavan mukaista.

Verotusperusteisten varausten muutos / Verotusperusteisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+)

Käytetään laskelmakaavoissa: LL, Kons

Verotusperusteisten varausten muutokset

Tilinpäätössiirroista tulevat kyseeseen verotusperusteiset varaukset, joita voidaan kirjata maakuntien liikelaitosten tuloverotettavassa toiminnassa.

Kirjanpitolain 5:15 §:ssä luetelluista verotusperusteisista varauksista tulee liikelaitoksessa kysymykseen investointivaraus. Investointivaraus saadaan tehdä vastaista hankintamenoa varten. Investointivarauksen avulla voidaan varautua tulevina vuosina tehtävään liikelaitoksen kannalta merkittävään investointiin keräämällä sitä varten tuloja etukäteen. Investointivarauksella katettava kohde on yksilöitävä liikelaitoksen taloussuunnitelmassa. Vaikka kirjanpitolaki ei edellytäkään verotusperusteisen varauksen yksilöimistä hankekohtaisesti, hyvän kirjanpitotavan mukaisena voidaan pitää sitä, että investointivarausten tekeminen on suhteutettu lähivuosien investointisuunnitelmiin. Menettely, jossa investointivarausta kartutetaan, taikka puretaan tilikauden tuloksen tasaamiseksi ilman, että siirtojen perustana ovat suunnitellut investointihankkeet tai niiden toteutuminen, ei ole hyvän kirjanpitotavan mukainen.

Investointivaraus tuloutetaan viimeistään tilikaudella, jona hyödyke hankitaan tai jolloin hyödykkeestä aletaan tehdä suunnitelman mukaisia poistoja. Investointivaraus voidaan purkaa myös peruspääomaan 36 .

Jos varauksena on tilinpäätökseen merkitty enemmän kuin valmistuneen tai hankitun hyödykkeen toteutunut hankintameno, on hankintamenon ylittävä osuus tuloutettava varauksen muutoksena sinä tilikautena, jona poistojen tekeminen aloitetaan tai jona hyödyke on valmistunut tai hankittu.

Investointivaraussiirrot eivät ole suoriteperusteista menoa eivätkä pakollisten varausten luonteisia vastaisia menoja tai menetyksiä. Tämän vuoksi ne esitetään tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen jälkeen.

Pakollinen varaus on tehtävä tilikauden tuloksesta riippumatta, silloin kun velvoite sen tekemiseen on syntynyt. Pakolliset varaukset kirjataan tuloslaskelmaan luonteensa mukaisiin kulueriin ennen tilikauden tulosta.

5.20 Tuloverot

Käytetään laskelmakaavoissa: LL

Maakunnan liiketoiminnalle saattaa muodostua tuloverovelvollisuus. Maakunnan liikelaitoksen tuloslaskelmassa tuloverot esitetään ensisijaisesti tilinpäätössiirtojen jälkeen yhtenä eränä Tuloverot.

5.21 Tilikauden verot ja laskennalliset verot

Käytetään laskelmakaavoissa: Kons

Maakunnan tai muun konsernitilinpäätökseen yhdisteltävän yhteisön erillistilinpäätökseen sisältyvät välittömät verot ja laskennalliset verot sekä tytäryhtiön verotusperusteisten varausten ja poistoeron muutoksesta johtuvat laskennalliset verot merkitään maakunnan konsernituloslaskelmassa tilikauden veroihin ja laskennallisiin veroihin.

5.22 Vähemmistöosuudet

Käytetään laskelmakaavoissa: Kons

Vähemmistöosuudet merkitään konsernituloslaskelmaan erilliseksi tilikauden ylijäämää tai alijäämää edeltäväksi eräksi ( KPA 3:2.4 § ).

Muiden kuin konserniyhteisöjen omistusta vastaavat osuudet tytäryhteisöjen tuloksista merkitään konsernituloslaskelmaan omaksi eräkseen (vähemmistöosuus konsernituloslaskelmassa, KPL 6:7.2 § ). Vastaavasti muiden kuin konserniyhteisöjen omistusta tytäryhteisöissä vastaavat osuudet tytäryhteisöjen omista pääomista merkitään konsernitaseeseen omaksi eräkseen (vähemmistöosuus konsernitaseessa, KPL 6:7.3 § ). 37

6 Tasetilejä koskevat säännökset, ohjeet ja määräykset

6.1 Pysyvät vastaavat

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Taseen vastaavat jaetaan erien käyttötarkoituksen ja suunnitellun vaikutusajan perusteella pysyviin vastaaviin ja vaihtuviin vastaaviin sekä toimeksiantojen varoihin. Pysyviä ovat erät, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa jatkuvasti useana tilikautena. Pysyviin vastaaviin sisällytetään pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet ja sijoitukset. Tarkempia ohjeita pysyvien vastaavien kirjaamisesta on antanut kirjanpitolautakunnan kuntajaosto yleisohjeessaan suunnitelman mukaisista poistoista . Koko tasetta koskevia ohjeita on vastaavasti yleisohjeessa taseen laatimisesta .

Maakunnissa ei sovelleta kirjanpitolain 5:5 b §:n mukaista rahoitusleasingsopimuksella hankitun omaisuuden merkitsemistapaa, jossa vuokralleottaja saa merkitä hyödykkeen tilinpäätökseensä siten kuin se olisi ostettu.

Maakunnissa ei myöskään sovelleta kirjanpitolain 5:2 b §:n mukaista mahdollisuutta merkitä sijoituskiinteistö käypään arvoon.

6.1.1 Yleistä pysyvien vastaavien hyödykkeiden kirjaamisessa

Pysyvien vastaavien hyödykkeestä ilmoitetaan sen alkuperäinen hankintameno, hankintamenon lisäykset tilikauden aikana, rahoitusosuudet tilikaudella 38 ja vähennykset tilikauden aikana, siirrot tilikauden aikana, ennen tilikautta kertyneet poistot ja arvonalentumiset, poistamaton hankintameno ja tilikauden poisto. Vähäisiä pysyvien vastaavien hyödykkeitä, joita hankitaan jatkuvasti, voidaan käsitellä yhtenä eränä, ellei niitä ole kirjattu kuluksi.

Pysyvien vastaavien hyödykkeisiin kirjattuja sisäisiä katteita varten on tarkoituksenmukaista avata kirjanpitoon tase-erien mukaiset sisäisten katteiden tilit, joilta katteet ilman lisäselvityksiä voidaan tilinpäätöstä laadittaessa eliminoida.

Osakkeiden ja osuuksien samoin kuin lainasaamisten tiliöinnissä otetaan huomioon konsernitilinpäätöksen eliminointivaatimusten ja yhdistelyperiaatteiden edellyttämät ryhmittelyt. Peruspääomasijoitukselle liikelaitokseen tai muuhun taseyksikköön ja lainasaamisiin liikelaitoksilta ja muilta taseyksiköiltä avataan omat tilit tai ne erotellaan muilla tunnisteilla.

Aktivointiedellytykset täyttävä pitkävaikutteinen ympäristömeno voidaan aktivoida ja kirjata vaikutusaikanaan poistoina kuluksi. Aktivoitujen ympäristömenojen esittämistä taseen vastaavissa omana tilinpäätöseränään ei vaadita. Jos ne halutaan esittää liitetietona, ne voidaan eritellä yksityiskohtaisesti kuntajaoston yleisohjeen tilinpäätöksen liitetiedoista luvussa 7 esitetyn mukaisesti. Ympäristömenot voidaan aktivoida, jos ne liittyvät tuleviin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin ja ne tuottavat tulevaisuudessa tuloa. Maakunnassa hyödyke voidaan aktivoida myös tulon tuottamisen tarkoituksesta riippumatta, jos se vaikuttaa jatkuvasti tuotannontekijänä hyödyke- tai palvelutuotannossa useana tilikautena.

Lahjoituksena tai testamenttina saatu omaisuus, johon ei liity käyttörajoituksia, kirjataan luonteensa mukaisiin tase-eriin ja tuloksi tuloslaskelmaan. Myös lahjoituksena saatuihin omaisuuseriin sovelletaan arvonalennuksista annettuja ohjeita.

6.1.2 Aineettomat hyödykkeet

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

6.1.2.1 Aineettomat oikeudet

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Aineettomia oikeuksia ovat maakunnan erikseen luovutettavissa olevien käyttö- ja valmistusoikeuksien hankintamenot. Aineettomiin oikeuksiin voidaan kirjata vastikkeellisesti hankitut liikenneluvat, toimiluvat, patentit, tekijänoikeudet, tavaramerkit yms. Aineettoman oikeuden aktivointi tulee kysymykseen silloin, kun se tuottaa tuloa tai vaikuttaa tuotannontekijänä jatkuvasti useana tilikautena ja hankintamenon kerralla kuluksi kirjaamisella on olennaista vaikutusta kunnan tilikauden tulokseen.

Taseessa IT-ohjelmistojen lisenssioikeudet voidaan yhdistää aineettomiin oikeuksiin. IT-ohjelman hankintaan liittyvät muut menot kuin lisenssioikeuden hankintameno on katsottu muiksi pitkävaikutteisiksi menoiksi. Taseessa ostettujen IT-ohjelmistojen hankintamenot saadaan myös merkitä olennaisuuden ja taloudellisuuden periaatteet huomioon ottaen yhtenä eränä muihin pitkävaikutteisiin menoihin 39 .

6.1.2.2 Konserniliikearvo

Jos maakunta tai maakunnan konsernitilinpäätökseen yhdisteltävä alakonserni on tehnyt tytäryhteisön omistuksen eliminoinnin hankintamenomenetelmällä, siitä aiheutunut konserniliikearvo merkitään taseen pysyviin vastaaviin aineettomien hyödykkeiden ryhmään, erän Aineettomat oikeudet jälkeen. Konserniliikearvo poistetaan viiden vuoden kuluessa tai, jos sen vaikutusaika on tätä pidempi, vaikutusaikanaan, kuitenkin enintään 20 vuoden kuluessa.

6.1.2.3 Muut pitkävaikutteiset menot

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Muihin pitkävaikutteisiin menoihin kirjataan aktivoidut kehittämismenot samoin kuin aktivoitu liikearvo ja lainan pääoma-alennus ja lainan liikkeeseenlaskumenot. Lisäksi muihin pitkävaikutteisiin menoihin voidaan kirjata muita em. ryhmiin kuulumattomia aineettomia hyödykkeitä kuten osake- 40 ja vuokrahuoneistojen perusparannusmenot, tavanomaista vuotuiskustannusta suuremmat kaavoitusmenot ja atk-ohjelman hankintaan liittyvät muut menot kuin lisenssioikeuden hankintamenot

Kehittämismenot saadaan aktivoida, jos niiden odotetaan tuottavan tuloa useampana tilikautena. ( KPL 5:8.2 § ) Kehittämistoimintaan hankitut koneet ja laitteet yms. hyödykkeet kirjataan aineellisiin hyödykkeisiin ja ne poistetaan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan. Jollei kirjanpitovelvollinen voi luotettavalla tavalla arvioida vaikutusaikaa, on kehittämismenot poistettava enintään kymmenessä vuodessa. Pääsääntöisesti kehittämismenot kirjataan kuluksi.

Liikearvon hankintameno saadaan aktivoida. Liikearvon aktivointi tulee kysymykseen ostettaessa liiketoimintaa harjoittava yritys sen tuotannontekijöiden substanssiarvoa korkeammasta kauppahinnasta. Substanssiarvolla tarkoitetaan tällöin yrityksen varojen ja velkojen erotusta. Liikearvo voi syntyä yrityskaupan lisäksi myös yritysjärjestelyn (fuusion) yhteydessä. Silloin liikearvolla tarkoitetaan fuusioaktiivan määrää, jota maakunta ei voi kohdistaa vastaanotetuille taseessa näkyville tuotannontekijöille.

Lainan ottamisesta aiheutunut pääoma-alennus ja siihen rinnastettavat menot sekä lainan liikkeeseen laskusta aiheutuneet menot saadaan aktivoida erityistä varovaisuutta noudattaen.

Muita pitkävaikutteisia menoja voivat edellä mainittujen lisäksi olla tavanomaista suuremmat rahoitusosuudet tai -avustukset muiden yhteisöjen pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoihin.

Perustamis- ja tutkimusmenot kirjataan tilikauden kuluksi ( KPL 5:7 ja 8.1 § ).

6.1.2.4 Ennakkomaksut

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Ennakkomaksut ilmoitetaan viimeisenä eränä siinä ryhmässä, johon vastaava aktivoitu menokin kuuluu. Maksu käsitellään ennakkomaksuna, jos maksun perustana olevaa hyödykettä ei ole vielä vastaanotettu.

6.1.3 Aineelliset hyödykkeet

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

6.1.3.1 Rakennukset

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Tase-erään Rakennukset aktivoidaan hankintamenot niistä rakennuksista, joita käytetään palvelutuotannossa tai jotka ovat realisoitavissa tai joihin muutoin liittyy vähintään taseeseen merkittyä arvoa vastaava tulonodotus. Poistamaton hankintameno rakennuksesta, jonka kohdalla mikään mainituista ehdoista ei täyty, kirjataan kuluksi.

6.1.3.2 Koneet ja kalusto

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Taseen Koneet ja kalusto -erä on raportoinnissa eriteltävä neljään erään:

  • Tietokonelaitteet
  • Viestintälaitteet
  • Kuljetusvälineet
  • Muut koneet ja kalusto.

Olennaisuuden ja varovaisuuden periaatteet huomioon ottaen kirjataan vähäarvoisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot kirjanpidossa kokonaisuudessaan käyttöönottotilikauden kuluksi, vaikka niiden odotetaan tuottavan tuloa useamman tilikauden aikana. Maakunnan poistosuunnitelmassa on yleensä määritelty ns. aktivointiraja, joka tulee huomioida kirjauksissa 41 .

6.1.3.3 Muut aineelliset hyödykkeet

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, LL, Kons

Tase-erässä Muut aineelliset hyödykkeet esitetään maakunnan omistamat arvo- ja taide-esineet

Maakunnan omistamat arvoesineet kuten taideteokset ja museoesineistö aktivoidaan samoin perustein kuin muutkin pysyvien vastaavien hyödykkeet. Raportointia varten ilmoitetaan erikseen maakunnan arvo- ja taide-esineistön hankintameno. Tästä syystä voi esineistön aktivointi taseeseen olla tarkoituksenmukaista, vaikka sen realisointi ei käytännössä tulisi kysymykseen.

6.1.3.4 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat -erä sisältää aineellisten hyödykkeiden ennakkomaksut ja valmisteilla olevista investoinneista aiheutuneet hankintamenot. Keskeneräiset hankinnat voivat koskea sekä omaa valmistusta että ostoja ulkopuolisilta.

6.1.4 Sijoitukset

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Pysyvien vastaavien tase-erään Sijoitukset aktivoidaan maakunnan toiminnan edistämiseksi hankitut arvopaperit, maakunnan toimialaan liittyvät sijoitukset ja muut pitkäaikaiset sijoitukset. Toimialasijoituksia ovat oman tai vieraan pääoman ehtoiset sijoitukset yhteisöihin, jotka hoitavat maakunnan tehtäviä tai joiden toiminnan tarkoituksena on tukea maakunnan tehtäviin liittyviä päämääriä kuten palvelutuotannon järjestämistä tai työllisyyden turvaamista maakunnan alueella. Toimialasijoitukset ovat pääsääntöisesti pääomasijoituksia investoinnin rahoittamiseen kuten antolainoja sekä osake- ja osuuspääomasijoituksia 42 . Antolainat voivat olla velkakirjalainoja tai pääomalainoja. Toimialasijoitus voi olla myös vaihtovelkakirjana 43 .

6.1.4.1 Osakkeet ja osuudet

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Pysyvien vastaavien sijoituksiin kuuluvat pysyvään käyttöön hankitut osakkeet ja osuudet kuten palvelutoiminnan toimitilojen hallintaan oikeuttavat osakkeet ja muut toimialasijoittamisen osakkeet ja osuudet. 44 Muut osakkeet ja osuudet ovat rahoitusarvopapereita. Lahjoitusrahastojen varoina olevat osakkeet ja osuudet merkitään toimeksiantojen varoihin kohtaan Lahjoitusrahastojen varat .

Osakkeet ja osuudet eritellään taseen liitetiedoissa seuraavasti:

  • Osakkeet konserniyhtiöt
  • Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyhteisöt
  • Muut osakkeet ja osuudet.

Osakkeiden hankintamenoon luetaan sellaiset osakehankinnasta johtuvat menot, joiden syntyminen jäisi toteutumatta ilman osakehankintaa 45 . Osakkeiden hankintamenon lisäykseksi kirjataan myös esimerkiksi kiinteistöyhtiölle maksetut pääomavastikkeet, mikäli kiinteistöosakeyhtiö on päättänyt rahastoida ne omaan pääomaan 46 .

Jos maakunta on vuoden aikana pääomittanut omistamaansa yhteisöä yli 100.000 eurolla, on tieto eriteltävä (kts. JHS-maakuntien taloustietojen raportointi).

Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyhteisöt -erään merkitään maakunnan omistamat osakkeet ja osuudet osakkuusyhteisöissä, omistusyhteysyhteisöissä ja yhteisyhteisöissä. 47

Maakunnan konsernitilinpäätökseen yhdistellään konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta ( KPL 6:12 § ). Konsernitaseessa osuus osakkuusyhteisön voitosta kirjataan osakkuusyhteisöosuudet sisältävän tase-erän lisäykseksi sekä osuus tappiosta ja jaetut osingot tase-erän vähennykseksi.

Jos maakunta on vuoden aikana myynyt jonkin yhteisön osakkeita tai osuuksia yli 100.000 euron arvosta (luovutushinta), on tieto eriteltävä yhteisöittäin.

6.1.4.2 Joukkovelkakirjalainasaamiset

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Toimialasijoittamisen pitkäaikainen joukkovelkakirjalaina, jota on tarkoitus pitää sijoituksena juoksuajan loppuun, merkitään pysyviin vastaaviin. Sen sijaan joukkovelkakirjalainasaaminen, joka on tarkoitus realisoida maksuvalmiuden tai korkokehityksen sitä vaatiessa, merkitään vaihtuviin vastaaviin, vaikka se erääntymispäivän perusteella olisi pitkäaikainen. Joukkovelkakirjalainasaamiset jaetaan sektoreittain.

6.1.4.3 Muut lainasaamiset

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Muut lainasaamiset ovat muita antolainoja kuin joukkovelkakirjalainoja. Toimialasijoittamiseen liittyvät antolainat maakunnan tytäryhteisöille ja muiden maakunnallisia palveluja tuottavien yhteisöjen pysyväisluonteiseen rahoittamiseen, esimerkiksi investointimenojen rahoittamiseen mukaan lukien pääomalainat, kuuluvat tähän ryhmään. Antolainat voivat olla korollisia tai korottomia velkakirja- tai pääomalainoja. Raportoinnissa muut lainasaamiset jaetaan sektoreittain.

Lainasaamisten ja muiden saamisten tiliöinnissä otetaan huomioon konsernitilinpäätöksen eliminointivaatimusten edellyttämät ryhmittelyt sekä taseen liitetiedoissa tarvittavat ryhmittelyt.

6.1.4.4 Muut saamiset

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Pysyvien vastaavien tase-erä Muut saamiset voi sisältää maakunnan varsinaista toimintaa palvelevia, edellä mainittuihin tase-eriin kuulumattomia eriä, jotka ovat luonteeltaan pysyviä. Myös maakunnan maksamat palautuskelpoiset liittymismaksut kirjataan tähän tase-erään. Jos liittymismaksusaaminen on määrältään olennainen, se tulee ilmoittaa omana eränään taseen liitetiedoissa.

Pysyvien vastaavien joukkovelkakirjasaamiset, muut lainasaamiset ja muut saamiset eritellään taseen liitetiedoissa seuraavasti:

  • Saamiset konserniyhteisöt
  • Saamiset muut yhteisöt.

Pysyvien vastaavien sijoituksiin merkittyjen pitkäaikaisten lainasaamisten ja muiden saamisten seuraavana tilikautena erääntyviä lyhennyksiä ei tilinpäätöksessä siirretä vaihtuvien vastaavien lyhytaikaisiin lainasaamisiin.

6.2 Toimeksiantojen varat

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Toimeksiantojen varoja ovat

  • Valtion toimeksiannot
  • Lahjoitusrahastojen varat
  • Muut toimeksiantojen varat.

Toimeksiantojen varat ja niitä vastaavat pääomat muodostuvat maakunnan hoitamista toimeksianto- ja välitystehtävistä. Toimeksiantojen varat osoittavat maakunnan hoidossa olevien varojen määrän, ja toimeksiantojen pääomat osoittavat velat (vastuut), joista maakunta vastaa toimeksiantajalle.

Välitetyissä lainoissa ja muissa vastaavissa toimeksiannoissa, joissa maakunta saa toimeksiantajalta maksusuorituksen välitettäväksi edelleen kolmannelle osapuolelle, otetaan käyttöön sekä toimeksiantojen varoja että toimeksiantojen pääomia koskevat tilit. Toimeksiannoissa, joissa maakunta saa toimeksiantajalta jälkikäteen korvauksen suorituksistaan kolmannelle osapuolelle, riittää, että liiketapahtumat kirjataan toimeksiantojen varojen tilille.

Valtion toimeksiannot

Tänne kirjataan mm. valtiolta ja Euroopan Unionilta saatavat erillisrahoitukseen sisältyvät edelleen välitettävät varat (mm. avustusten välitystehtävä). Ne eritellään laskentatunnisteessa rahoitustarkoituksen mukaisesti omalla tunnisteellaan. Toimeksiantojen varojen ryhmässä seurattava erillisrahoitus voi perustua valtion erillismomentteihin. Niiden tiedot löytyvät valtion talousarviosta. Esimerkiksi alueellisen tienpidon tehtävät, saariston yhteysalusliikenne, lauttaliikenne ja kalatalouden edistäminen ovat luonteeltaan erillisrahoitusta, joka kirjataan taseen kautta. Maakunnan maksaessa menoja vähenevät toimeksiantovarojen sekä toimeksiantojen pääoman määrä vastaavasti.

Erityislainsäädännöstä voi tulla myös raportointia koskevia vaatimuksia (esimerkiksi laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä tai laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista48), jolloin kirjanpidossa tarvitaan vähintään taseyksikkö eriyttämistä varten. Seurantaa varten on tarpeen avata tarkempi organisaatiokohtainen koodi raportoinnin tietotarpeen takia. Tämä puolestaan huomioidaan XBRL-taksonomiassa.

Erillisrahoitteisen toiminnan vastuu säilyy valtiolla. Tehtävän menot ovat siten valtion menoja ja valtion kirjanpidossa ja omaisuus valtion taseessa. Maakunta toimii toimeksiantotehtävään liittyvän sopimuksen mukaisesti sopimuksessa mainittujen tehtävien hoitajana.

Ulkopuolisten rahoittajien vaatima kustannusseuranta voi olla tätä suositusta tarkempaa ja vaatii todennäköisesti täysin erillistä seurantaa ja raportointia, jossa käytetään rahoittajan määrittämiä laskentasääntöjä. Esimerkiksi asetus (358/2014) määrittelee tarkemmin rakennerahastohankkeiden kuluseurantaan liittyvää kustannuslaskentaa. JHS 204 Maakuntien kustannuslaskentasuositus tukee myös ulkopuolisten rahoittajien vaatimaan talousseurantaan liittyvää laskentaa siltä osin, että se parantaa yleistä kustannuslaskentaosaamista ja yhtenäistää välillisten kustannusten kohdentamiseen liittyviä käytäntöjä.

Lahjoitusrahastojen varat

Lahjoituksena saatu omaisuus, jonka käyttöön liittyy sopimukseen, testamenttiin tai lahjakirjaan perustuvia varojen käyttöä ja kartuttamista koskevia ehtoja, merkitään omaksi tase-eräksi Lahjoitusrahastojen varat . Lahjoituksen arvoa ei kuitenkaan tulouteta tuloslaskelmassa, vaan se kirjataan toimeksiantojen pääomiin. Lahjoitusrahastoon merkittävien lahjoitusten tasearvo määräytyy samalla tavalla kuin käyttörajoituksettomien lahjoitusten tasearvo.

Käyttörajoituksen alaisiin maa- ja vesialueisiin tai osakkeisiin mahdollisesti tehtävien arvonalennusten vastaeränä on toimeksiantojen pääomat, ei arvonalennus tuloslaskelmassa. Lahjoitusrahaston varoihin merkitystä rakennuksesta tai irtaimistosta kirjattavat poistot merkitään lahjoitusrahastojen varojen ja pääomien vähennykseksi.

Maakunnan rahatileille mahdollisesti siirretyille varoille maksettava korko merkitään kunnan rahoituskuluksi ja kyseisen toimeksiannon pääoman lisäykseksi.

Jos yksittäinen omaisuuserä tai hyödyke on lahjoitettu määrättyyn tarkoitukseen, ei sille ole tarpeen perustaa varsinaista lahjoitusrahastoa sääntöineen. Rahastoksi on syytä perustaa sellainen ehtoja sisältävä lahjoitus, jota käytetään useamman tilikauden ajan. Kummassakin tapauksessa lahjoitus merkitään Lahjoitusrahastojen varat - erään .

Huollettavien varat ja pääomat

Silloin kun huollettavien tai välitystiliasiakkaiden varat eivät ole maakunnan pankkitileillä, niitä ei sisällytetä taseeseen, vaan niistä pidetään erillistä luetteloa tai kirjanpitoa. Jos huollettavien ja välitystiliasiakkaiden varat ovat maakunnan erillisillä pankkitileillä, ne sisällytetään muihin toimeksiantojen varoihin ja pääomiin.

6.3 Vaihtuvat vastaavat

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Vaihtuvia vastaavia ovat vaihto-omaisuus ja rahoitusomaisuus. Rahoitusomaisuutta ovat rahat, saamiset sekä tilapäisesti muussa muodossa olevat rahoitusvarat ( KPL 4:4.3 § ).

6.3.1 Vaihto-omaisuus

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Vaihto-omaisuutta ovat sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tai kulutettaviksi tarkoitetut hyödykkeet ( KPL 4:4.2 § ). Vaihto-omaisuuteen voidaan lukea myös aineettomia hyödykkeitä. Esimerkiksi keskeneräiset ja valmiit tuotteet voivat olla joko konkreettisia, aineellisia hyödykkeitä tai vielä luovuttamatta olevia palveluja, joiden tuottamisesta aiheutuneet menot on aktivoitu.

6.3.1.1 Aineet ja tarvikkeet

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Aineilla ja tarvikkeilla tarkoitetaan tavaroiden valmistamista tai palvelujen tuotannossa käyttämistä varten hankittuja hyödykkeitä kuten raaka-aineita, apu- ja tarveaineita sekä pakkaustarvikkeita. Aineet ja tarvikkeet saattavat liittyä paitsi välittömästi myytäväksi tarkoitetun hyödykkeen valmistamiseen, myös valmistuksessa käytettävien koneiden ja laitteiden huoltoon taikka luovutettavien palvelujen tuottamiseen. Aineisiin ja tarvikkeisiin sisällytetään myös hyödykkeiden myyntiä varten hankitut pakkaustarvikkeet.

6.3.1.2 Keskeneräiset tuotteet

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Keskeneräisillä tuotteilla tarkoitetaan itse valmistettuja, myytäväksi tai palvelutoiminnassa käytettäväksi tarkoitettuja hyödykkeitä, joiden valmistusprosessi on tilikauden päättyessä kesken (puolivalmisteet). Tuote voi olla yhtä hyvin aineellinen kuin aineetonkin, esimerkiksi suunnittelutyö.

Pääsääntö maakunnan palvelutoiminnan kirjauksissa on, että suoriteperusteen mukaan keskeneräistenkin palvelutoimeksiantojen toteutuneet menot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi, vaikka kulukirjaus tulee näin merkityksi tilinpäätökseen ennen kuin palvelu on luovutettu. Palvelujen aikaansaamiseksi kertyneet menot voidaan aktivoida tilinpäätöksessä siihen saakka, kunnes palvelu luovutetaan tai sitä vastaava tulo merkitään tuloslaskelmaan tuotoksi. Aktivointi ei kuitenkaan ole suotavaa, jos palvelutoimeksiantojen määrä on suuri tai palvelun kestoaika on lyhyt.

6.3.1.3 Valmiit tuotteet

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Valmiilla tuotteilla tarkoitetaan itse valmistettuja ja luovutusvalmiiksi saatettuja, myytäväksi tai palvelutuotannossa käytettäväksi tarkoitettuja aineellisia hyödykkeitä. Valmisteisiin sisällytetään myös varsinaisten tuotteiden valmistuksessa syntyvät, myytäväksi tarkoitetut sivutuotteet.

6.3.1.4 Muu vaihto-omaisuus

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Tase-erään Muu vaihto-omaisuus sisällytetään sellaisinaan tai jalostettuina myytäviksi hankitut tai jalostetut hyödykkeet, jotka eivät sisälly edellä käsiteltyihin vaihto-omaisuuseriin.

6.3.1.5 Ennakkomaksut

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Ennakkomaksuilla tarkoitetaan vaihto-omaisuushyödykkeistä niiden toimittajille ennen hyödykkeen vastaanottamista maksettuja kauppahintoja tai kauppahinnan osia. Ennakkomaksut ovat luonteeltaan saamisia.

6.3.2 Rahoitusomaisuus

6.3.2.1 Saamiset

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Maakunnan rahoitusomaisuuteen kuuluvat saamiset tulee esittää taseessa jaettuna lyhytaikaisiin saamisiin ja pitkäaikaisiin saamisiin ( KPA 1:6.2 § ). Saaminen tai sen osa on pitkäaikainen, jos se erääntyy maksettavaksi yhtä vuotta pidemmän ajan kuluttua. Jos saaminen tai sen osa erääntyy yhden vuoden tai sitä lyhyemmän ajan kuluttua, se on lyhytaikainen ( KPL 4:7.1 § ).

Saamisten tiliöinnissä otetaan huomioon konsernitilinpäätöksen eliminointivaatimusten edellyttämät ryhmittelyt. Taseen liitteessä on ilmoitettava erikseen saamiset tytäryhteisöiltä sekä saamiset osakkuus- ja muilta omistusyhteysyhteisöiltä.

Myyntisaamiset

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Myyntisaamisia ovat varsinaiseen toimintaan liittyvän suoritteen tai palvelun luovuttamisesta syntyneet saamiset samoin kuin pysyviin vastaaviin kuuluvien hyödykkeiden myynnistä aiheutuneet saamiset. Myyntisaamisiin merkitään sekä myynti- että maksutuloihin perustuvat saamiset.

Palveluasumisen vuokraus on maakunnan varsinaista toimintaa, mistä syystä vuokrasaamiset on perusteltua esittää myyntisaamisissa.

Myyntisaamisissa esitetään myös maakunnan antamat toimitusluottosaamiset, maakunnan myymiin hyödykkeisiin liittyvät kauppahinta- ja osamaksusaamiset sekä factoringsaamiset.

Lainasaamiset

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Lainasaamiset liittyvät suoranaiseen lainaustoimintaan. Lainasaamisia ovat mm. maakunnan tytäryhteisöjen sekä osakkuus- ja muiden omistusyhteysyhteisöjen ja muiden yhteisöjen toimintapääoman rahoittamiseen maksuvalmiuden tukemiseksi myönnettävät lainat (ml. konsernitilin saaminen tytäryhteisöiltä) sekä maakunnan asukkailleen suoraan antamat lainat (ml. sosiaalisen luototuksen lainat). Tähän ei lueta joukkovelkakirjalainasaamisia eikä sijoituksia rahamarkkinainstrumentteihin, vaan ne esitetään luonteensa mukaisesti joko sijoituksissa tai rahoitusarvopapereissa.

Jos laina on syntynyt esimerkiksi tavara- tai palvelukaupan yhteydessä, se esitetään luonteensa mukaisesti myyntisaamisissa tai siirtosaamisissa.

Antolainat maakunnan tytäryhteisöjen ja muiden maakunnallisia palveluja tuottavien yhteisöjen investointimenojen rahoittamiseen ja muut pysyväisluontoiset toimialasijoittamisen sijoitukset lainainstrumentteihin merkitään maakunnan taseessa pysyvien vastaavien tase-erään Sijoitukset .

Lainasaamiset tulee jakaa erikseen pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin saamisiin. Pitkäaikaisia ovat ne lainasaamiset, joiden erääntymiseen on aikaa enemmän kuin yksi vuosi. Pysyvien vastaavien sijoituksiin merkittyjen lainasaamisten seuraavana tilikautena erääntyviä lyhennyksiä ei kuitenkaan tilinpäätöksessä siirretä rahoitusomaisuuteen.

Jos maakunta mitätöi lainasaamisen muilta yhteisöiltä, on se eriteltävä.

Erikseen on ilmoitettava lainasaamiset valtiolta, maakunnilta, kuntayhtymiltä ja kunnilta sekä muilta. Tieto voidaan raportoida muunkin laskentatunnisteen ja raportointihierarkian kuin tilin kautta, erityisesti vastapuolitunnisteen avulla.

Muut saamiset

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Muina saamisina ilmoitetaan ne saamiset, jotka eivät sisälly saamisten muihin alaryhmiin eivätkä ole siirtosaamisia. Muina saamisina esitetään mm. pitkäaikaisesti sidotut talletukset, jotka on annettu esimerkiksi luottojen tai takausten vakuudeksi, talletukset sulkutileille ja alv-saamiset (erikseen palautusjärjestelmän ja vähennysjärjestelmän arvonlisäveroon). Muihin saamisiin merkitään myös sekä käyttötalouden että pysyvien vastaavien investointien valtionosuussaamiset. Muut saamiset tulee jakaa erikseen pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin saamisiin.

Liikelaitoksen ja keskuskassan välinen yhdystili esitetään taseryhmässä Saamiset maakunnalta . Keskuskassan ja taseyksikön väliset sisäiset yhdystilit avataan vastaavasti saamisiin ja velkoihin.

Siirtosaamiset

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Siirtosaamisilla tarkoitetaan:

  • tilikaudella tai aikaisemmalla tilikaudella suoritettuja maksuja sellaisista menoista, jotka toteutuvat suoriteperusteisesti tai suoriteperustetta vastaavalla tavalla tulevina tilikausina, ellei näitä ole merkittävä ennakkomaksuihin; sekä
  • sellaisia päättyneellä tai aikaisemmalla tilikaudella suoriteperusteisesti tai suoriteperustetta vastaavalla tavalla toteutuneita tuloja, joista ei ole saatu maksua, ellei niitä ole merkittävä myyntisaamisiin.

Siirtosaamisia (menoennakkoja) ovat mm. etukäteen maksetut korot, vuokrat, palkat ja (tulojäämiä) tilikauden päättyessä maksamatta olevat, tilikaudella syntyneet korkotulot, tuet ja avustukset sekä vakuutuskorvaussaamiset, joiden kirjaaminen perustuu tilikauden aikana maksuperusteella kirjattujen menojen ja tulojen suoriteperusteen mukaiseen jaksottamiseen tilinpäätöstä laadittaessa. Henkilökunnalle myönnettävät lyhytaikaiset lainat kuten palkka- ja matkaennakot ovat siirtosaamisia (menoennakkoja).

Palveluasumisen vuokraus on maakunnan varsinaista toimintaa, mistä syystä vuokrasaamiset on perusteltua esittää myyntisaamisissa.

Siirtosaamiset tulee jakaa erikseen pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin saamisiin. Pitkäaikaisia ovat ne siirtosaamiset, joiden erääntymiseen on aikaa enemmän kuin yksi vuosi.

6.3.2.2 Rahoitusarvopaperit

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Rahoitusarvopaperit ovat rahavarojen sijoituksia tai ne on saatu maksuna myyntisaamisesta. Kaikki sijoitusluontoiset osakkeet, osuudet, joukkovelkakirjat ja muut vastaavat arvopaperisijoitukset merkitään tähän tase-erään, vaikka ne tultaisiin realisoimaan pitemmän aikavälin kuluessa.

Osakkeet ja osuudet

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Osakkeet ja osuudet sisällytetään rahoitusomaisuuteen, jos ne tullaan realisoimaan maakunnan toiminnan rahoittamiseksi lyhyellä tai pitkällä aikavälillä likviditeetin tai tuottomahdollisuuksien niin edellyttäessä. Tähän kuuluvat pörssiosakkeet ja muut kassavarojen sijoittamiseksi hankitut osakkeet ja osuudet (ei pysyviin vastaaviin kuuluvat osakkeet ja osuudet eikä sijoitukset osake- tai muihin sijoitusrahasto-osuuksiin). 49

Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Maakunnan likvidien varojen sijoituksia rahamarkkinainstrumentteihin ovat mm. valtion velkasitoumukset, sijoitustodistukset, kuntatodistukset ja yritystodistukset.

Joukkovelkakirjalainasaamiset

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Joukkovelkakirjalainasaamisiin merkitään joukkovelkakirjalainasijoitukset, jotka on tarkoitus realisoida maksuvalmiuden tai korkokehityksen sitä vaatiessa.

Erikseen on ilmoitettava joukkovelkakirjalainasaamiset kunnilta, kuntayhtymiltä, maakunnilta, valtiolta ja muilta. Tieto voidaan raportoida muunkin laskentatunnisteen ja raportointihierarkian kuin tilin kautta erityisesti vastapuolitunnisteen avulla.

Muut arvopaperit

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Muina arvopapereina ilmoitetaan rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit, jotka eivät ole osakkeita tai osuuksia, sijoituksia rahamarkkinainstrumentteihin tai joukkovelkakirjalainasaamisia.

Sijoitukset osakerahastoihin ja muut sijoitusrahasto-osuudet kuuluvat tähän tase-erään.

6.3.2.3 Rahat ja pankkisaamiset

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Rahat

Rahoilla tarkoitetaan maakunnan käteisiä kassavaroja (kolikoita ja seteleitä).

Pankkisaamiset

Pankkisaamiset ovat pankkien ottolainaustileillä olevia talletuksia. Pankkisaamisiin sisältyvät pankkitileillä olevat talletukset riippumatta niiden erääntymisajankohdasta. KPA 1:6.2 §:n säännös saamisten jakamisesta pitkä- ja lyhytaikaiseen ei koske pankkisaamisia. Nostamattoman shekkitililuoton merkitsemistä pankkisaamisiin ja vastattavissa vieraaseen pääomaan ei ole hyvän kirjanpitotavan mukaisena 50 .

Maakunnan taseeseen merkitään kaikkien pankkitilien saldot, jotka ovat maakunnan nimissä (ml. konsernitilin saldo).

Pitkäaikaisesti sidottuja pankkitalletuksia esimerkiksi velan tai sopimuksen vakuudeksi ei ilmoiteta erässä Rahat ja pankkisaamiset , vaan niiden luonnetta vastaavassa rahoitusomaisuuden erässä Muut saamiset .

Vakuustalletukset, jotka on maksettu maakunnan pankkitilille, esitetään rahoissa ja pankkisaamisissa sekä muissa veloissa.

6.4 Oma pääoma

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Muodollista oman pääoman jakamista sidottuun ja vapaaseen omaan pääomaan ei maakuntalaissa eikä kirjanpitolaissa tehdä. Määrätyt oman pääoman erät ovat kuitenkin pysyväisluonteisia siten, että niitä voidaan lisätä tai vähentää vain erityisestä syystä. Pysyväisluonteinen maakunnan oman pääoman erä on Peruspääoma . Maakunnan oma pääoma on tililuettelossa huomioitu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

6.4.1 Peruspääoma

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Peruspääoma on luonteeltaan pysyvä eikä sitä voida käyttää alijäämän kattamiseen. Peruspääomaa voidaan lisätä tai vähentää maakunnan toiminnan ja tehtävien merkittävien muutosten vuoksi.

Maakunnan peruspääomaa voidaan korottaa edellisten tilikausien ylijäämästä tehtävällä siirrolla. Maakunnan peruspääomaa on perusteltua vahvistaa silloin, kun sen määrä on olennaisesti ja pysyvästi pysyvien vastaavien määrää alempi.

6.4.2 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Edellisiltä tilikausilta kertynyt ylijäämä tai alijäämä merkitään erilliseksi oman pääoman eräksi, ellei sitä valtuuston päätöksellä ole siirretty peruspääomaan. Kirjanpitoperiaatteiden muutokset sekä aikaisempia tilikausia koskevien olennaisten virheiden oikaisut tehdään tätä erää oikaisemalla. Oikaisuja ei siten tehdä tulosvaikutteisesti vaan takautuvasti. Edellisten tilikausien ylijäämä- tai alijäämäsaldo ei siten välttämättä vastaa määrältään kaikkien edellisten tilikausien yli- ja alijäämien summaa.

6.4.3 Tilikauden ylijäämä ja alijäämä

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) esitetään erikseen taseessa oman pääoman eränä.

6.5 Vähemmistöosuudet

Käytetään laskelmakaavoissa: Kons

Muiden kuin konserniyhteisöjen omistusta tytäryhteisöissä vastaavat osuudet tytäryhteisöjen omista pääomista merkitään konsernitaseeseen omaksi eräkseen (vähemmistöosuus konsernitaseessa, KPL 6:7.3 § ). Vähemmistöosuus erotetaan kustakin oman pääoman erästä erikseen.

Vähemmistöosuuden erottamista konsernin omasta pääomasta on käsitelty yksityiskohtaisesti kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta .

6.6 Poistoero ja verotusperusteiset varaukset

Käytetään laskelmakaavoissa: LL, Kons 51

Poistoero

Käytetään laskelmakaavoissa: LL, Kons

Maakunnan kirjanpidossa poistoeron kirjaaminen liittyy investointivarauksen purkamiseen. Poistonalaiseen investointiin tehdyn varauksen käyttöä vastaavaa poistoeroa vähennetään sen muodostamistilikaudella ja sitä seuraavina tilikausina enintään kohteena olevan pysyvien vastaavien hyödykkeen suunnitelmapoistoa vastaava määrä.

Poistoeron käsittelyä on yksityiskohtaisemmin selostettu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeessa suunnitelman mukaisista poistoista .

​​Maakunnan liiketoiminnan poistoero

Maakunnan liiketoiminnassa taseen positiivista poistoeroa voi muodostua verotuksen kumulatiivisista ylipoistoista tilikauden ja aikaisempien tilikausien kokonais- ja suunnitelmapoistojen erotuksena. Poistoeron merkitseminen saattaa tulla perustelluksi maakunnan liiketoiminnalle, jolle on muodostunut tuloverovelvollisuus esimerkiksi toisen maakunnan alueella harjoittamasta liiketoiminnasta taikka toisen maakunnan alueella omistamista kiinteistöistä, jotka eivät ole yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä ( TVL 21.4 § ).

​​Verotusperusteiset varaukset

Käytetään laskelmakaavoissa: LL, Kons

Investointivaraus

Investointivaraus saadaan tehdä liikelaitoksessa pysyvien vastaavien hyödykkeen vastaista hankintamenoa varten. Investointivarauksen avulla liikelaitos voi varautua tulevina vuosina tehtävään liikelaitoksen kannalta merkittävään investointiin keräämällä sitä varten tuloja etukäteen.

Investointivarausta on tarkemmin selostettu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta sekä suunnitelman mukaisista poistoista annetun yleisohjeen liitteessä.

​​Maakunnan liiketoiminnan verotusperusteinen varaus

Maakunnan liiketoiminnalle saattaa muodostua tuloverovelvollisuus toisen maakunnan alueella harjoittamastaan elinkeinotoiminnasta tai toisen maakunnan alueella omistamistaan kiinteistöistä, jotka eivät ole yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä ( TVL 21.4 § ). Tällaisessa liike- ja elinkeinotoiminnassa varausten tekemisessä noudatetaan elinkeinoverolain säännöksiä verotusperusteisista varauksista 52 .

6.7 Pakolliset varaukset

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Pakolliset varaukset merkitään tuloslaskelmassa kuluiksi. Niiden kirjaustekniikka vastaa näin ollen siirtovelkojen kirjaamista ja esittämistä. Menon tai menetyksen realisoituessa kirjataan toteutuneet menot kuluksi tuloslaskelmaan ja pakollinen varaus oikaistaan vastaavan kulutilin vähennykseksi.

Pakolliset varaukset jaetaan taseessa eläkevarauksiksi ja muiksi pakollisiksi varauksiksi. Pakollisia varauksia on tarkemmin selostettu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseyleisohjeen luvussa 7.

6.7.1 Eläkevaraukset

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Eläkevaraukset sisältävät JuEL-järjestelmän ulkopuolella järjestettyjen eläkkeiden eläkevastuut. Tällaisia ovat varhennetun eläkkeen eläkealeneman korvaukseksi kunnan myöntämät eläkkeet 53 .

Kirjanpitovelvollisen eläkesitoumuksista johtuvat vastaiset menot on kirjattava kuluksi ja pakolliseksi varaukseksi ( KPL 5:1 § ). JuEL:n ulkopuolisista eläkesitoumuksista aiheutuvat vastaiset menot tulee kirjata kuluiksi ja pakolliseksi varaukseksi sen tilikauden tilinpäätöksessä, jonka aikana eläkevastuuseen on sitouduttu.

6.7.2 Muut pakolliset varaukset

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Pakollisten varausten tekemistä edellyttävä vastainen meno voi maakunnassa olla esimerkiksi takaus- tai tuotevastuusta tai ympäristövelvoitteesta aiheutunut tai todennäköisesti seuraava korvausvelvollisuus 54 . Pakollisina varauksina tuotoista vähennettäviä vastaisia menoja voivat olla lisäksi maakunnan takuu- ja lopputyövaraus, potilasvahinkovastuu 55 , valtiontuen palauttaminen 56 , sopimuksen irtisanomisesta aiheutuvat menot, vastaiset vuokrat tyhjäksi jääneestä tai alemmalla vuokralla edelleen vuokratusta vuokratilasta, henkilöstöä koskevat riitatilanteet ja niistä aiheutuvista oikeudenkäynneistä aiheutuvat korvaukset sekä liiketoiminnan vasta seuraavina vuosina toteutuvat saneeraus- ja lopettamismenot, joiden suorittamiseen maakunta on jo tilikauden aikana tai tilinpäätöksen laatimiseen mennessä sitoutunut. Vastaisia menetyksiä ovat esimerkiksi tilinpäätöstä laadittaessa varmoina tai todennäköisinä pidettävät takaushäviöt tai rahoitusjärjestelyistä aiheutuvat merkittävät nettomääräiset rahoitusmenot 57 . Muut pakolliset varaukset eritellään tilinpäätöksen liitetiedoissa.

6.8 Toimeksiantojen pääomat

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Toimeksiantojen pääomia ovat: Valtion toimeksiannot, Lahjoitusrahastojen pääomat ja Muiden toimeksiantojen pääomat . Toimeksiantojen pääomat muodostuvat maakunnan hoitamista toimeksianto- ja välitystehtävistä. Toimeksiantojen varat osoittavat maakunnan hoidossa olevien varojen määrän ja toimeksiantojen pääomat osoittavat velat (vastuut), joista maakunta vastaa toimeksiantajalle.

Erillisrahoitus käsitellään maakunnan taseessa kohdassa Toimeksiantojen varat/Valtion toimeksiannot ja Toimeksiantojen pääomat/Valtion toimeksiannot.

Välitetyissä lainoissa ja muissa vastaavissa toimeksiannoissa, joissa maakunta saa toimeksiantajalta maksusuorituksen välitettäväksi edelleen kolmannelle osapuolelle, otetaan käyttöön sekä toimeksiantojen varoja että toimeksiantojen pääomia koskevat tilit.

6.8.1 Lahjoitusrahastot

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Lahjoitusrahaston pääoma merkitään maakunnan taseessa toimeksiantojen pääomiin silloin, kun rahaston pääoman kartuttamiseen tai käyttöön liittyy sopimukseen, lahjakirjaan tai testamenttiin perustuvia ehtoja.

Lahjoituksena tai testamenttina saatu omaisuus, johon ei liity käyttörajoituksia, kirjataan

luonteensa mukaisiin tase-eriin ja tuloksi tuloslaskelmaan.

Maakunnan rahatileille mahdollisesti siirretyille varoille maksettava korko merkitään kunnan rahoituskuluksi ja kyseisen toimeksiannon pääoman lisäykseksi 58 .

Toimeksiantojen pääomiin ja varoihin sisältyvän lahjoitusrahaston kartuttaminen ja käyttö käsitellään maakunnan kirjanpidossa tasetileillä. Muuhun omaan pääomaan sisältyvän lahjoitusrahaston kartuttaminen ja käyttö kirjataan tuloslaskelman kautta.

Toimeksiantojen pääomiin ja varoihin sisältyvän lahjoitusrahaston muutoksia ei käsitellä maakunnan tuloslaskelmassa. Rahoituslaskelmassa toimeksiantojen ja varojen muutokset sisältyvät muuhun maksuvalmiuden muutokseen.

6.9 Konsernireservi

Käytetään laskelmakaavoissa: Kons

Konsernireservi merkitään taseen vastattaviin omaksi tase-eräkseen ennen vierasta pääomaa. Poistamaton konserniliikearvo sekä tuotoksi kirjaamaton konsernireservi saadaan esittää yhtenä eränä konsernitaseessa.

Konsernipassiiva muodostuu esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:

  • hankitun yrityksen omaisuuserät ovat konsernin kannalta yliarvostettuja,
  • hankitun yrityksen todelliset velat ovat taseeseen merkittyjä velkoja suuremmat,
  • hankitun yrityksen kulumassa olevan tai tulevien tilikausien odotetaan olevan tappiollisia, tai
  • hankinta on tapahtunut edullisella hinnalla.

Sitä osaa konsernipassiivasta, jota ei voida kohdentaa, kutsutaan konsernireserviksi. Konsernipassiiva kohdennetaan konsernin omistusosuuden mukaisesti niihin tytäryrityksen omaisuus- ja velkaeriin, joista konsernipassiivan katsotaan johtuvan ( KPL 6:8.4 § ). Velkoihin rinnastetaan myös pakolliset varaukset. Kohdentaminen tarkoittaa konsernipassiivan vähentämistä omaisuuserien kirjanpitoarvoista ja lisäämistä velkaerien kirjanpitoarvoihin konsernitaseessa.

6.10 Vieras pääoma

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Vieras pääoma tulee jakaa taseessa kahdeksi pääryhmäksi: pitkäaikaiseksi ja lyhytaikaiseksi vieraaksi pääomaksi. Pitkäaikaisella velalla tarkoitetaan sellaista velkaa, joka erääntyy maksettavaksi yhtä vuotta pidemmän ajan kuluttua. Lyhytaikainen velka erääntyy maksettavaksi vuoden tai sitä lyhyemmän ajan kuluessa.

Jos maakunta ottaa toisen yhteisön velan itselleen, on se eriteltävä. Jos velka on otettu omaksi takauksen perusteella, myös se on eriteltävä, sekä siitä julkisyhteisöltä otettu osuus.

6.10.1 Pitkäaikainen vieras pääoma

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Lainapääomien tiliöinnissä noudatetaan tasekaavan mukaista luokitusta. Lisäksi lainapääomien tiliöinnissä otetaan huomioon konsernitilinpäätöksen eliminointivaatimukset, tai keskinäiset lainat selvitetään esimerkiksi lainareskontrista.

Tilinpäätöstä seuraavana vuonna erääntyvät pitkäaikaisten lainojen lyhennykset siirretään tilinpäätöksessä pitkäaikaisesta vieraasta pääomasta lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan.

6.10.1.1 Joukkovelkakirjalainat

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Joukkovelkakirjalainat eli joukkolainat ovat haltijalle asetettuja, edelleen myytävissä olevia eli jälkimarkkinakelpoisia velkakirjalainoja. Yleensä joukkolaina jaetaan useiksi velkakirjoiksi ja näitä velkakirjoja tarjotaan merkitsijöille ostettaviksi. Joukkovelkakirjalainoja ovat esimerkiksi kuntatodistukset, obligaatiolainat, debentuurilainat sekä vaihtovelkakirja- ja optiolainat.

6.10.1.2 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta -erään sisällytetään pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta sekä vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiltä saadut lainat. Lainat työeläkelaitoksilta kuuluvat erään Lainat julkisyhteisöiltä .

Rahalaitoslaina saattaa olla myös sekkiluotto. Luotollisesta sekkitilistä merkitään taseeseen velaksi kulloinenkin sekkivelan määrä. Maksuvalmiuden kannalta merkittävä sekkilimiitti ja siitä käyttämättä oleva määrä on kuitenkin suotavaa ilmoittaa taseen liitetietona. Käytettyä luottolimiittiä käsitellään taseessa pitkäaikaisena velkana silloin, kun luotolla ei ole ennakolta määriteltyä eräpäivää tai eräpäivä on yli vuosi tilinpäätöksestä. Muussa tapauksessa käytettyä limiittiä käsitellään lyhytaikaisena velkana.

Rahoitus- ja vakuutuslaitoksia ovat kotimaiset talletuspankit, Kuntarahoitus Oyj, muut kotimaiset rahoitus- ja vakuutuslaitokset sekä ulkomaiset rahoitus- ja vakuutuslaitokset

6.10.1.3 Lainat julkisyhteisöiltä / Lainat maakunnalta

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Julkisyhteisöjä ovat valtio, maakunnat, kunnat ja kuntayhtymät sekä sosiaaliturvarahastot.

Eläkelaitokselle suoritettujen varojen takaisinlainauksesta syntyneet velat kirjataan julkisyhteisöiltä saatuihin lainoihin. Ns. sijoituslainat eläkelaitoksilta merkitään joko lainoihin julkisyhteisöiltä tai lainoihin rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta riippuen siitä, kumpaan ryhmään lainanantaja sektoriluokituksessa on sijoitettu.

Liikelaitoksen ja keskuskassan välinen yhdystili esitetään taseryhmässä Lainat maakunnalle . Keskuskassan ja taseyksikön väliset sisäiset yhdystilit avataan vastaavasti saamisiin ja velkoihin.

6.10.1.4 Lainat muilta luotonantajilta

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Muita luotonantajia ovat:

Muut kotimaiset lainanantajat

Tähän luokkaan luetaan muut lainanantajat kuin rahoitus- ja vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt. Näitä ovat mm. yksityiset ja julkiset yritykset (myös valtion, maakuntien ja kuntien yritykset), asunto-osakeyhtiöt ja muut asuntoyhteisöt, seurakunnat, säätiöt, yhdistykset yms. voittoa tavoittelemattomat yhteisöt sekä kotitaloudet.

Muut ulkomaiset lainanantajat

Tähän luetaan ne ulkomailta saadut lainat, joissa maakunnan velkojana on muu ulkomainen lainanantaja kuin rahoitus- tai vakuutuslaitos (esimerkiksi ulkomainen yritys).

6.10.1.5 Saadut ennakot

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Saaduilla ennakoilla tarkoitetaan varsinaiseen toimintaan kuuluvasta suoritemyynnistä ennen suoritteen luovuttamista saatua maksua. Muut kuin varsinaisesta suoritetuotannosta saadut ennakot (esimerkiksi korkoennakot) merkitään tavallisesti siirtovelkoihin. Palveluasumisen vuokraus on maakunnan varsinaista toimintaa, mistä syystä vuokraennakot on perusteltua kirjata saatuihin ennakoihin. Saatuina ennakoina käsitellään myös pysyvien vastaavien myynnistä saadut ennakkomaksut.

Saadut ennakkomaksut merkitään pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan, jos niitä vastaavan suoritteen luovuttamiseen tilinpäätösajankohdasta lukien kuluu enemmän kuin vuosi 59 . Kun luovutetaan suorite, josta ennakko on maksettu, kirjataan ennakkomaksu tuloksi. Kun suoritteen luovuttamiseen on aikaa yksi vuosi tai vähemmän, saatu ennakko siirretään pitkäaikaisesta vieraasta pääomasta lyhytaikaiseen.

6.10.1.6 Ostovelat

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Ostovelkoina esitetään ne velat, jotka johtuvat tuotannontekijöiden hankintojen kirjaamisesta suoriteperusteella. Ostoveloiksi kirjataan tuotannontekijähankinnoista kuten raaka-aineiden, tarvikkeiden, tavaroiden ja palvelujen sekä tuotantovälineiden hankinnasta aiheutuvat velat. Ostovelat ovat sellaisia, jotka merkitään velkojareskontraan toisin kuin siirtovelat. Ostovelaksi kirjaamisen perusteena on oltava hyödykkeen vastaanottaminen.

Ostovelka on pitkäaikainen, jos se erääntyy toimittajalle maksettavaksi yhtä vuotta pidemmän ajan kuluttua tilikauden päättymisestä. Jos velka erääntyy maksettavaksi useammassa erässä, on se osa velasta, joka erääntyy maksettavaksi yhden vuoden tai sitä lyhyemmässä ajassa, esitettävä lyhytaikaisen vieraan pääoman ryhmässä.

6.10.1.7 Muut velat

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Muina pitkäaikaisina velkoina ilmoitetaan muut kuin edellä mainitut pitkäaikaiset velat siltä osin kuin niiden takaisinmaksuun on aikaa enemmän kuin yksi vuosi. Muihin pitkäaikaisiin velkoihin merkitään esimerkiksi vuokrakohteen lunastusvelka silloin, kun maakunta vuokralaisena merkitsee taseen pysyviin vastaaviin vuokrakohteen lunastusehdon mukaisesti. Tällöin hankintamenoa vastaava lunastusvelka merkitään pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan, paitsi seuraavan vuoden lyhennystä vastaavalta osaltaan lyhytaikaisiin velkoihin. Lunastusvelka on suositeltavaa esittää taseessa erillisenä tai mainita siitä liitetiedoissa.

Muita velkoja ovat myös saadut avainpantit ja vuokravakuudet. Yleensä ne ovat pitkäaikaisia.

Erikseen raportoitava tietotarve on johdannaissopimuksiin ja arvopaperilainaamiseen liittyvät saadut käteisvakuudet, yhteissumma.

Raportoinnissa muut velat on eriteltävä valtiolta, maakunnilta, kuntayhtymiltä ja kunnilta sekä muilta. Tieto voidaan raportoida muunkin laskentatunnisteen ja raportointihierarkian kuin tilin kautta, erityisesti vastapuolitunnisteen avulla.

6.10.1.8 Siirtovelat

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Siirtovelka liittyy tuloon tai menoon, joka realisoituu suoriteperusteisesti eri tilikaudella kuin se saadaan tai maksetaan rahana. Siirtoveloilla tarkoitetaan mm. seuraavia eriä (katso esimerkit myös lyhytaikaisen vieraan pääoman kohdalta):

  • Tilikaudella tai aikaisemmalla tilikaudella saatuja maksuja sellaisista tuloista, jotka toteutuvat suoriteperusteisesti tai suoriteperustetta vastaavalla tavalla tulevina tilikausina, ellei näitä ole merkittävä ennakkomaksuihin. Tuloennakoina siirtovelaksi kirjattavia eriä ovat mm. etukäteen saadut valtionosuudet, tuet ja avustukset sekä korkotulot.
  • Vastaisia menoja ja menetyksiä, ellei niitä merkitä pakollisiin varauksiin KPL 5:4.3 §:n mukaan. Siirtovelkoihin sisällytetään tilikauden päättyessä realisoitumattomat menetykset ja velvoitteista johtuvat menot, joiden toteutuminen, realisoitumisen ajankohta ja määrä ovat tilinpäätöstä laadittaessa varmoja 60 .

6.10.2 Lyhytaikainen vieras pääoma

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Lyhytaikaisen vieraan pääoman Joukkovelkakirjalainat ovat tilinpäätöstä seuraavana vuonna erääntyviä joukkovelkakirjalainojen lyhennyksiä.

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , Lainat julkisyhteisöiltä ja Lainat muilta luotonantajilta sisältävät ns. kassalainojen lisäksi tilinpäätöstä seuraavan vuoden lyhennykset pitkäaikaisista lainoista.

6.10.2.1 Muut velat

Käytetään laskelmakaavoissa: Maakunta, Kons

Muihin lyhytaikaisiin velkoihin sisällytetään mm. veroihin ja sosiaaliturvaan liittyvät velat, esimerkiksi maksettujen palkkojen ennakonpidätykset, sosiaaliturvamaksut ja muut ennakonpidätyksen yhteydessä tilitettävät sosiaaliturvaan liittyvät erät 61 .

Arvonlisäverovelka käsitellään muuna velkana. Arvonlisäveroa ei missään vaiheessa merkitä tuloslaskelmaan tuotoksi tai kuluksi. Se on luonteeltaan läpikulkuerä, jonka suorittamisvelvollisuus on syntynyt kunnalle silloin, kun se on laskuttanut arvonlisäveron suoritemyyntinsä yhteydessä.

6.10.2.2 Siirtovelat

Siirtovelka liittyy tuloon tai menoon, joka realisoituu suoriteperusteisesti eri tilikaudella kuin se saadaan tai maksetaan rahana. Siirtoveloilla tarkoitetaan mm. seuraavia eriä (katso myös pitkäaikaisen vieraan pääoman kohdalta):

  • Sellaisia suoriteperusteisesti tai suoriteperustetta vastaavalla tavalla toteutuneita menoja, joista ei ole suoritettu maksua, ellei näitä ole merkittävä ostovelkoihin. Menojääminä siirtovelaksi kirjattavia eriä ovat mm. tilikaudelta maksamattomat palkat (esimerkiksi ylityöpalkat tai tulospalkkiot) ja vuosilomapalkkavelka 62 niihin liittyvine henkilösivukuluineen, tilikaudelta maksettuihin palkkoihin liittyvät laskennalliset henkilösivukulut, mm. eläke-, työttömyys-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusvelka siltä osin kuin niitä ei tilitetä tilikaudelta maksettuja palkkoja koskevien ennakonpidätysten yhteydessä, sekä vuosi- ja muut alennusvelat, korko-, vakuutusmaksu- ja vuokra- ja verovelat. Myös liikennöitsijälle siirrettävät joukkoliikenteen lipputulot ovat luonteeltaan siirtovelkoja.

Raportointia varten ilmoitetaan erikseen tieto siirtyvistä koroista eli tilikaudelle jaksotetuista korkoveloista.

6.10.3 Velat tytäryhteisöille sekä osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille

Tilinpäätöksen liitetiedoissa on eriteltävä erikseen velat tytäryhteisöille sekä erikseen osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille pitkäaikaisesta ja lyhytaikaisesta vieraasta pääomasta. Nämä velat on liitetiedoissa eriteltävä ryhmissä:

  • Saadut ennakot
  • Ostovelat
  • Muut velat
  • Siirtovelat.

7 Opastavat tiedot

Tätä suositusta ylläpitää Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta Juhta, puh. 0295 16001, sähköposti: [email protected]

JHS-järjestelmän verkkosivut:

http://www.jhs-suositukset.fi

8 Viittaukset

Suositustekstissä olevat viittaukset lakeihin, normeihin ja säädöksiin:

  • Maakuntalaki, xxx/2017
  • Kirjanpitolaki, 30.12.1997/1336 ja kirjanpitoasetus, 30.12.1997/1339 soveltuvin osin
  • Arkistolaki, 23.9.1994/831
  • Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, xxx/2017
  • Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista, xxx/2017
  • Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä, xxx/2017
  • Terveydenhuoltolaki, 30.12.2010/1326
  • Arvonlisäverolaki, 30.12.1993/1501
  • Ennakkoperintälaki, 20.12.1996/1118
  • Eläinlääkintähuoltolaki, 16.10.2009/765
  • Julkisten alojen eläkelaki, 81/2016
  • Perhehoitajalaki, 3.4.1992/312
  • Tapaturmavakuutuslaki, 20.8.1948/608
  • Kotikuntalaki, 11.3.1994/201
  • Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, 3.8.1992/734 ja 9.10.1992/912
  • Tuloverolaki, 30.12.1992/1535
  • Laki elinkeinotulon verottamisesta, 24.6.1968/360
  • Asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta, 30.4.2014/358
  • Kirjanpitolautakunnan (maakunta- ja) kuntajaoston yleisohjeet ja lausunnot
  • Kirjanpitolautakunnan yleisohjeet ja lausunnot soveltuvin osin

Suositukseen liittyviä muita suosituksia ovat:

  • Suomen Kuntaliiton lausunnot, suositukset ja yleiskirjeet.

9 Liitteet

Liite 1: Maakuntien tilien luettelo (Excel)

Liite 2: Kaavio arvonalentumisen esittämisestä

Liite 3: Vakuutuskorvausten kirjaaminen

Liite 4: Maakunnan tuloslaskelma

Liite 5: Maakunnan rahoituslaskelma

Liite 6: Maakunnan tase

Liite 7: Maakunnan konsernituloslaskelma

Liite 8: Maakunnan konsernirahoituslaskelma

Liite 9: Maakunnan konsernitase

Liite 10: JHS-tilikartan sanasto (Excel)

Alaviitteet

1) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut lausunnon 99/2011 edellä mainitun yleisohjeen soveltamisesta kunnissa ja kuntayhtymissä.

2) Kirjanpitolautakunta 1373/1996. Hankintamenoa ei ole opiskelijoiden suorittamasta työstä ulkopuolisilta laskutettava hinta, vaan ainoastaan työstä aiheutuneet muuttuvat menot ja osuus kiinteistä menoista, jos niiden määrä hankintamenoon nähden on olennainen. Kirjanpitovelvollinen voi tehdä sisäisiä veloituksia sisäisen laskennan tarkoituksia varten. Tällaiset sisäiset veloitukset eivät kuitenkaan ole liiketapahtumia ja ne on pidettävä selkeästi erillään liikekirjanpidosta.

3) Maakunnan tulee maakuntalain 114 §:n lisäksi aina tuottaessaan kasvupalveluja eriyttää kirjanpidossaan kasvupalvelut muusta toiminnastaan. Toiminnan tulot ja menot sekä varat ja pääomat on pidettävä erillään maakunnan muusta toiminnasta ja taloudesta siten, että tiedoista voidaan osoittaa kasvupalvelujen kohdentuminen. Kasvupalveluista on tilikausittain laadittavatase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä esitettävä niitä koskevat liitetiedot. Tase ja tuloslaskelma on laadittava noudattaen, mitä maakuntalaissa ja kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään taseen ja tuloslaskelman laatimisesta (laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista § 23)

4) Ks. mm. kirjanpitolautakunta 1750/2005 Tilinpäätösperiaatteiden muutosten ja aikaisempia tilikausia koskevien virheiden käsittelystä tilinpäätöksessä.

5) Ks. tarkemmin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimisesta ja yleisohje kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta. Lisäksi kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 105/2012 Aikaisempien vuosien virheiden korjaaminen tilinpäätöksessä.

6) Termit ja lyhenteet on kuvattu luvussa 3.

7) Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä ja yleisohje tilinpäätöksen liitetiedoista.

8) Korvaukset hammasteknisistä kuluista merkitään myyntituotoiksi.

9) Vähäiset pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot voidaan esittää tuloslaskelmassa poistojen oikaisuina. Satunnaisina tuottoina esitetään olennaiset luovutusvoitot silloin, kun maakunta luopuu kokonaan toiminnasta, jossa hyödykettä on käytetty.

10) Kirjanpitolautakunta 1867/2011: Jos korvaussumma tai osa siitä käytetään rakennusvirheiden korjaamiseen, aktivoidaan menot suoritetuista korjauksista perusparannuksen luonteisina rakennuksen menojäännöksen lisäykseksi taseeseen.

11) Ks. kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 101/2011 investointihyödykkeen valmistuksen kirjanpidollisesta käsittelystä ja siihen liittyvä Kuntataloustiedotteen 4/2011 ohjeistus valmistettaessa hyödyke kunnan toiselle palvelulle ja kunnan omaan käyttöön.

12) Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje tilinpäätöksen liitetiedoista

13) Kirjanpitolautakunnan lausunto 1149/1991 perustuu siihen, että luontoisedun raha-arvoa vastaavan määrän kirjaaminen menonsiirtona alun perin kirjatuista menoista palkkamenoihin ei yleensä vastaa suuruudeltaan luontoisetujen hankinnasta työnantajalle aiheutuneita menoja.

14) Kts. myös kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 114/2016 lomarahan kirjaaminen vuoden 2016 tilinpäätöksessä sekä lausunto 117/2018 tuloksellisuuserän ja lomarahan kirjaaminen vuosien 2018 ja 2019 tilinpäätöksissä 

15) Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston (kumottu) lausunto 43/1999 lomapalkkavelan kirjaamisesta tilinpäätökseen

16) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut lausunnon 101/2011 investointihyödykkeen valmistuksen kirjanpidollisesta käsittelystä.

17) Ks. myös kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä.

18) Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston liitetietoja koskevan yleisohjeen mukaan lakisääteistä tilintarkastusta suorittavalle tilintarkastusyhteisölle maksettavat palkkiot tulee eritellä tilintarkastajien ja tarkastettavan yhteisön välisen suhteen läpinäkyvyyden vuoksi esimerkiksi seuraavasti: tilintarkastuspalkkiot, tilintarkastajan lausunnot, tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät ja muut palkkiot.

19) Ks. kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 108/2015 potilasvakuutusvastuun kirjaamisohjeiden muuttamisesta

20) Ks. myös kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta, luku 4.2.2 Vaihto-omaisuuden arvostus ja jaksottaminen.

21) Ks. myös kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä.

22) Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon 60/2003 mukaan kuntayhtymän liiketoiminnasta maksama yhteisövero voidaan esittää omana eränään tuloslaskelmassa ennen tilikauden ylijäämä (alijäämä) -riviä.

23) Katso myös JHS xxx Maakuntien taloustietojen raportointi

24) Elinkaarimallin tms. kirjauksista kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 100/2011.

25) Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon 59/2002 mukaan takausvastuuna maksettuja eriä voidaan pitää kunnan varsinaisesta toiminnasta aiheutuvina, vaikkakin kertaluonteisina ja olennaisina.

26) Vähäiset pysyvien vastaavien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustappiot voidaan esittää tuloslaskelmassa poistojen oikaisuna. Satunnaisina kuluina esitetään olennaiset luovutustappiot silloin, kun maakunta luopuu kokonaan toiminnasta, jossa pysyvien vastaavien hyödykettä on käytetty.

27) Suoriteperustetta vastaavana tapana voidaan pitää muun muassa päätökseen perustuvaa kirjaamista samoin kuin korkojen jaksottamista ajan kulumisen perusteella (kirjanpitolautakunta 1542/1998 kohta 2.2.1). Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto nro 37/1998.

28) Kirjanpitolautakunnan lausunnot 1878/2011 koronvaihtosopimusten käsittelystä ns. pienen kirjanpitovelvollisen tilinpäätöksessä ja 1912/2014 pankkilainaan liittyvän koronvaihtosopimuksen käsittelystä tilinpäätöksessä sekä 1963/2016 suojauslaskennasta ja koronvaihtosopimusten käsittelystä. Lisäksi kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 116/2017 suojaustarkoituksessa tehtyjen koronvaihtosopimusten käsittelystä kuntien kirjanpidossa.

29) Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 96/2010 rahoitusomaisuusosakkeiden arvostamisesta ja arvonmuutosten kirjaamisesta.

30) Ks. myös alaviite nro 28.

31) Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 106/2012 kaupungin tytäryhtiöön tekemien pääomasijoitusten arvostuksesta.

32) Vähäiset pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot syntyvät myytäessä hyödyke hintaan, joka poikkeaa vähän jäljellä olevasta poistamattomasta hankintamenosta. Asiaa on selostettu tarkemmin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeessa tuloslaskelman laatimisesta.

33) Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 106/2012 kaupungin tytäryhtiöön tekemien pääomasijoitusten arvostuksesta

34) Esimerkiksi jos maakunta yhtiöittää tai myy taseyksikkönsä, siitä syntyvä luovutusvoitto tai -tappio käsitellään satunnaisena eränä.

35) Katso esimerkki kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeesta tuloslaskelman laatimisesta s. 20 alaviite 20.

36) Peruspääomaa on perusteltua vahvistaa silloin, kun sen määrä yhdessä arvonkorotusrahaston pääoman kanssa on olennaisesti ja pysyvästi pysyvien vastaavien määrää alempi.

37) Ks. vähemmistöosuuden erottamisesta kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje konsernitilinpäätöksen laatimisesta.

38) Ks. kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 94/2010 Maankäyttösopimusten kirjanpitokysymyksiä.

39) Ks. kirjanpitolautakunta 1604/2000 Atk-ohjelmiston hankintamenon aktivointi.

40) Osakehuoneistojen perusparannusmenoja ei merkitä osaksi huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankintamenoa (kirjanpitolautakunta 1588/1999).

41) Pysyvien vastaavien kirjanpidon ja poistolaskennan yksinkertaistamiseksi hyödykkeen hankintameno voidaan kirjata kokonaan hankintatilikauden kuluksi, vaikka se tuottaa tuloa tai on palvelutoiminnan käytössä useamman tilikauden aikana, mikäli hankintameno ennen rahoitusosuuden vähentämistä alittaa enintään 10.000 euroa (pienhankinta), eikä kirjaustavalla ole olennaista vaikutusta tilikauden tulokseen eikä taloudellisesta asemasta annettavaan kuvaan.

42) Ks. myös kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje taseen laatimisesta alaviite 15.

43) Toimialasijoittamisesta ks. myös julkaisu Kunnan ja kuntayhtymän varallisuudenhoito, sijoitustoiminta ja niiden perusteista päättäminen, Suomen Kuntaliitto (2016)

44) Maakuntien Tilakeskus Oy:n omistuksessa on asunto- ja kiinteistöyhtiöiden osakkeet

45) Kirjanpitolautakunnan lausunto 1942/2015 osakehintaan liittyvien menojen kirjaamisesta

46) Kirjanpitolautakunnan lausunto 1916/2014 kiinteistöosakeyhtiön osakkeisiin kohdistuvan lainaosuuden kirjaamisesta sekä asunto-osakeyhtiöiden kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskeva yleisohje

47) Yhteisöjen määritelmät on esitetty kirjan­pitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeessa konsernitilinpäätöksen laatimisesta.

48) Maakunnan tulee maakuntalain 114 §:n lisäksi aina tuottaessaan kasvupalveluja eriyttää kirjanpidossaan kasvupalvelut muusta toiminnastaan. Toiminnan tulot ja menot sekä varat ja pääomat on pidettävä erillään maakunnan muusta toiminnasta ja taloudesta siten, että tiedoista voidaan osoittaa kasvupalvelujen kohdentuminen. Kasvupalveluista on tilikausittain laadittavatase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä esitettävä niitä koskevat liitetiedot. Tase ja tuloslaskelma on laadittava noudattaen, mitä maakuntalaissa ja kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään taseen ja tuloslaskelman laatimisesta (laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista § 23)

49) Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 51/2001 sulautumisen yhteydessä saatavien pörssiyhtiön osakkeiden käsittelystä sekä Kunnan ja kuntayhtymän varallisuuden hoito, sijoitustoiminta ja niiden perusteista päättäminen (Suomen Kuntaliitto, 2016).

50) Kirjanpitolautakunnan lausunto 1835/2009 luotollisen shekkitilin käsittelystä.

51) Ks. kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta kpl 3.4 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset.

52) Kirjanpidossa saa muodostaa vain verotuksessa vähennyskelpoisia varauksia (ks. HE 111/1992 ja 173/1997), kirjanpitolautakunta 1659/2001 ja 1694/2002). Tällaisia tilinpäätöksessä muodostettavia elinkeinoverolain (EVL) mukaan vähennyskelpoisia verotusperusteisia varauksia ovat mm. jälleenhankintavaraus (43 §), toimintavaraus (46a §) ja hinnanlaskuvaraus (49 §). Lisäksi vähennyskelpoisuus verotuksessa edellyttää varauksen tekemistä kirjanpidossa.

53) Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 89/2009 kunnallisten yhteisöjen omien eläkkeiden eläkevastuun arvioimisesta, jolla on samalla kumottu aikaisempi lausunto 3/1996.

54) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut lausunnot 52/2002 ja 97/2011 kaatopaikan sulkemis- ja jälkihoitomenojen kirjaamisesta. Silloin kun kaatopaikan jälkihoitovelvoitteesta aiheutuvissa menoissa toteutuvat kirjanpitolain 5:14 §:ssä mainitut pakollisen varauksen tunnusmerkit, on menot siltä osin, kuin ne ovat vielä toteutumatta, kirjattava kuluksi ja pakolliseksi varaukseksi. Tehty varaus puretaan vastaisissa tilinpäätöksissä kuluksi kirjattavia toteutuneita menoja vastaan.

55) Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 108/2015 potilasvakuutusvastuun kirjaamisohjeiden muuttamisesta.

56) Kirjanpitolautakunnan lausunto 1879/2011 valtiontuen palautuksen käsittelystä.

57) Kirjanpitolautakunnan lausunto 1878/2011 koronvaihtosopimusten käsittelystä ns. pienen kirjanpitovelvollisen tilinpäätöksessä, lausunto 1912/2014 pankkilainaan liittyvän koronvaihtosopimuksen käsittelystä tilinpäätöksessä ja lausunto 1963/2016 suojauslaskennasta ja koronvaihtosopimusten käsittelystä. Lisäksi kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 116/2017 suojaustarkoituksessa tehtyjen koronvaihtosopimusten käsittelystä kuntien tilinpäätöksessä.

58) Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 80/2007 valtion aluekehitysvarojen ja EU:n rakennerahastovarojen kirjanpidollinen käsittely maakunnan liiton kirjanpidossa.

59) Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnot 94/2010, 70/2005 ja 67/2005 maankäyttösopimuksista.

60) Vastaisten menojen ja menetysten vähentämistä tilinpäätöksessä on selvitetty kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeessa taseen laatimisesta luvussa 7 Pakolliset varaukset.

61) Kirjanpitolautakunnan lausunnossa 1561/1999 on käsitelty siirtovelkojen ja muiden lyhytaikaisten velkojen tilien ryhmittelyä.

62) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut lausunnon 103/2012 lomapalkkavelan sekä lausunnot 114/2016 ja 117/2018 lomarahan kirjaamisesta.

Muutoshistoria


Asiasanat

maakunnille